Saimaa on aavoja järvenselkiä, sokkeloista saaristoa, hiekkarantoja, kirkasta vettä ja ikivanhaa kallioperää sekä ihmisen elämää vuosituhansien aikana. Saimaa koostuu useista järvialtaista, jotka muodostavat laajan ja sokkeloisen vesistön.

Vesitiet ovat muodostaneet hyvän kulkuväylän jo ensimmäisille alueen asukkaille. Myöhemmin vesistöllä on ollut suuri merkitys alueen talouden ja teollisuuden kehitykselle. Vedet ovat yhä edelleen puhtaita ja rannoilla on monimuotoista luontoa alueen asukkaiden ja vierailijoiden virkistymiseen.

Geologia kertoo Saimaan synnystä ja kehityksestä

Saimaan maiseman perusta syntyi muinaismeren pohjalla runsaat 1900 miljoonaa vuotta sitten. Meren pohjalle kerrostuneista savesta, liejusta ja mudasta syntyivät alueen kiille-gneissit ja sen sukulaiskivilajit. 1 885 miljoonaa vuotta sitten maan kivikehän laattojen törmäys synnytti muinaisen vuoriston jonka juuriosissa merelliset kerrostumat uudelleen kiteytyivät. Saimaan alueen graniittiset kivet syntyivät 1 830-1 800 miljoonaa vuotta sitten. Tuolloin satoja kuutiokilometrejä graniittista kivisulaa kiteytyi syvällä vuoriston juuriosissa hitaasti karkearakeiseksi graniitiksi. Vuoristo kului aikojen saatossa pois, ja se on nykyään hiekkaa Saimaan rannoilla. Vuoriston rikkonainen pohja näkyy edelleen mosaiikkimaisena maisemana, jota vesi sekä kallio- ja maa-alueet täplittävät vuorotellen.

Saimaa muotoutui tuhansien vuosien aikana

Saimaa kuroutui erilliseksi vesistöalueeksi noin 8 000 vuotta sitten. Viimeisimmän jääkauden muistona Saimaata halkovat noin 12 500–11 500 vuotta sitten syntyneet mahtavat avaruuteenkin näkyvät reunamuodostumaketjut, Salpausselät. Mannerjään alla painunut maa kohoaa edelleen ja muuttaa vähitellen rantaviivaa. Maan kallistumisesta kertovat Saimaan pohjaan muinoin jääneet metsät ja rantavyöhykkeen esihistorialliset asuinpaikat.

Vuoksi, suuri virta syntyi muinaisessa luonnonkatastrofissa

Saimaan vedet laskivat aluksi Pohjanlahteen. Mannerjään painosta vapautunut maa kohosi nopeammin Pohjanlahden alueella ja maa alkoi kallistua kohti Kaakkois-Suomea. Saimaalla vedet tulvivat Salpausselkiä vasten, ja noin 5 700 vuotta sitten Salpausselän mahtava reunamuodostuma murtui ja Saimaa kuohui leveänä koskena kuivalle maalle. Vuoksi, Saimaan laskujoki oli syntynyt. Nykyinen Laatokkaan laskeva Vuoksi on virtaamaltaan Suomen suurin joki. Imatra, Vuoksen suurin koski, on houkutellut matkailijoita rannoilleen jo vuosisatojen ajan.

Saimaalla on ainutlaatuisia eläinlajeja

Jääkauden perintönä järvialtaaseen jäi eristyksiin eläimiä, joista kehittyi vain Saimaalla esiintyviä eläinlajeja. Sympaattisia saimaannorppia (Pusa hispida saimensis) on nykyisin vain noin 300 yksilöä. Onnekas voi nähdä veikeän norpan paistattelemassa päivää rantakivellä. Kalalajeista paikallisia ja samalla äärimmäisen uhanalaisia ovat saimaanjärvilohi (Salmo salar saimensis) ja saimaannieriä (Salvelinus alpinus).

Rannoilla asuttiin jo esihistoriallisella ajalla

Ihminen saapui Saimaalle yli 10 000 vuotta sitten. Hyvät kalavedet ja riistamaat houkuttelivat väkeä jään alta paljastuneelle uudelle alueelle. Suosittuja asuinpaikkoja olivat etenkin aurinkoiset hiekkarannat. Ihmiset maalasivat rantakallioihin ja kivilohkareisiin kymmeniä kalliomaalauksia, joiden yleisimpiä aiheita ovat ihmiset, eläimet ja veneet. Maalaukset kertovat Saimaan alueen muinaisten metsästäjien maailmasta.

Saimaa on Idän ja lännen rajalla

Kaakkoinen Suomi on kokenut vuosisatojen ajan valtakunnan rajan vaikutukset. Alue on ollut historian saatossa vuoroin Ruotsin, vuoroin Venäjän valtakunnan osa ennen Suomen itsenäistymistä vuonna 1917. Saimaalla rajalla elämisestä on muistoina eriaikaisia puolustusvarustuksia, kuten linnavuoria, linnoituksia ja sotalaivastoille kaivettuja kanavia.
Toisen maailmansodan aikana Suomeen rakennettiin noin 1 200 kilometriä pitkä puolustuslinja, Salpalinja . Se on yksi toisen maailmansodan vahvimpia puolustusasemia. Tiheimmin linnoitettu alue on Saimaalla, jonka rannoilla ja saarissa puolustusvarustuksia on edelleen nähtävillä. Rauhan myötä Suomen itäraja siirtyi, jolloin osa Vuoksea ja vesiliikenneyhteys Saimaalta kanavaa pitkin mereen jäivät Neuvostoliiton puolelle. Nykyään Saimaan kanava on vuokrattu Suomen valtion käyttöön.

Ikivanha vesiväylä toimii yhä

Saimaan vesistö on ollut tärkeä liikenneväylä esihistoriallisista ajoista lähtien. Se on mahdollistanut Suomelle tärkeän puunjalostusteollisuuden raaka-ainekuljetukset. Saimaalla on edelleen vilkas kaupallinen liikenne, joka koostuu rahti- ja risteilyaluksista. Saimaan kanavaa pitkin on vesiliikenneyhteys Suomenlahdelle lukuun ottamatta parin kuukauden mittaista talvikautta, jolloin väylä on jäässä. Kesäaikaan voi nähdä puutavaraa kuljettavia työntöhinaajia sekä satoja metrejä pitkiä tukkilauttoja lipumassa hitaasti kohti paperitehtaita.

Hyvä paikka ihmiselle

Saaristolaisuus elää vahvana Saimaalla. Kaupungit ja pienemmät kirkonkylien taajamat ovat syntyneet vesistön äärelle. Sillat ja lossit yhdistävät rikkonaista saaristoa. Maaseudulla eletään maa- ja metsätaloudesta sekä erilaisia palveluja tuottamalla. Osa asukkaista käy töissä alueen kaupungeissa; kesäisin matka taittuu myös veneellä. Hyvänä pakkastalvena voi oikaista järvenselän yli jäätietä pitkin.

Saimaa on suosittu lomanviettopaikka. Kesämökit, vesistöt ja metsät tarjoavat ympäri vuoden monenlaisia mahdollisuuksia rentoutumiseen ja virkistymiseen luonnon helmassa maaseudulla kaupunkien kupeessa.

etusivulle-3