Geologia on luontomatkailun nouseva trendi, ja Geoparkit kansainvälisesti erittäin suosittuja matkailukohteita. Geologinen näkökulma maisemassa näkyvine luonnonmuodostumineen tarjoaa luontoelämyksiä ja auttaa luonnon ja kulttuurihistorian kokonaisuuksien ymmärtämisessä.

Geopark-tunnus kertoo matkailijoille laadukkaista ja kestävistä paikallistuotteista eri puolilla maailmaa. Geomatkailu mahdollistaa paitsi paikallisen luonnon suojelun, myös uuden liiketoiminnan syntymisen alueelle.

 

löydä saimaan kätketyt geologiset aarteet!

Saimaa Geopark -alueen geologiset arvot koostuvat ikivanhasta ja rikkonaisesta kallioperästä ja sen tunnetuimmasta kivilajista eli rapakivestä sekä viime jääkauden loppuvaiheessa mannerjäätikön eteen kerrostuneista massiivisista reunamuodostumista eli Salpausselistä. Geologista lisäarvoa antavat Pieksämäen drumliinikentän muodostumat, jotka täydentävät jääkauden aikana syntyneiden muodostumien kirjon Järvi-Suomen kielekevirran kaikki keskeiset osa-alueet kattavaksi. Kuvattujen geologisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta syntyneen Saimaan järvialueen kehitykseen on viime jääkautta seuranneena aikana vaikuttanut erityisesti epätasaisesta maankohoamisesta johtuva maanpinnan kallistuminen kohti kaakkoa. Luonnossa tämä kehitys ja Saimaan tarina näkyvät muinaisrannoissa eri korkeustasoilla, kalliomaalauksissa sekä erityisesti Vuoksessa ja Imatrankoskessa koskikirnuineen.

Geologia kuvastuu suoraan Saimaan muodoissa. Pohjoisessa ruhjeiden ja murrosten pilkkomilla rikkonaisilla kalliomailla Saimaa on pirstoutunut sokkeloiseksi vesistölabyrintiksi. Eteläisellä Saimaalla Salpausselkien ja niihin liittyvien syöttöharjujen esiintymisalueella järvimaisemalle ovat ominaisia kilometrien mittaiset matalat hiekkarannat ja laajoja selkävesiä halkovat harjusaarien jonot.

Saimaa tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden tutustua mannerjäätikön reunassa toimineen kielekevirran kaikkiin keskeisiin muodostumatyyppeihin (reunamuodostumat, harjut ja drumliinit). Lisäksi geologia on muovannut monimuotoisia ja erikoisia luontoympäristöjä, joihin on kytkeytynyt mannerjäätikön sulamista seuranneena aikana huomattava määrä elolliseen luontoon ja kulttuuriin liittyviä arvoja.

Saimaa Geopark kertoo Saimaan vesistölabyrintin tarinan sen alkujuurilta miljoonien vuosien takaa aina tähän hetkeen asti. Saimaa Geoparkin kohteet tuovat tämän ainutlaatuisen tarinan näkyväksi nykypäivän retkeilijöille.

Muinaismeren muistoja rantakallioissa

Saimaan ikivanha kallioperusta sai alkunsa muinaismeren pohjalla noin 1900 miljoonaa vuotta sitten. Kallioperä muovautui aikojen kuluessa; muinaismeri väistyi, nykyisen Saimaan kohdalle kohosi korkea vuoristo, kivimassat kiteytyivät sen uumenissa gneisseiksi ja graniiteiksi, ja vähitellen vuosimiljoonien aikana vuoristo kului pois. Graniittiperheen nuorimmaisena kiteytyi rapakivi, joka tunnetaan suomalaisella nimellään maailmanlaajuisesti. Nykyisin vuoriston pohja rikkonaisuusvyöhykkeineen näkyy Saimaan selkiä rajaavina ja rikkovina kalliosaarina ja -jyrkänteinä.

Mannerjäätikön muokkaama maisema

Geopark -alueen rikkonaista ja topografialtaan vaihtelevaa kallioperää peittää vaihtelevan paksuisena kerroksena irtaimista maalajeista koostuva maaperä. Alueen maaperä on syntynyt viimeksi kuluneen 20 000 vuoden aikana mannerjäätikön kuluttavien ja kerrostavien prosessien sekä jäätikön sulamista seuranneiden rannansiirtymisen, jokieroosion ja soistumisen tuloksena.

Saimaan maisema muokkautui nykyiselleen viimeisimmän jääkauden aikana. Jäätikön jälkiä ovat mm. mahtavat Salpausselkien reunamuodostumat, jotka näkyvät avaruuteen saakka. Ne kerrostuivat sorasta ja hiekasta sulavan mannerjäätikön reunan eteen. Kohtisuoraan Salpausselkiä muodostuivat harjuselänteet, jotka kulkevat luoteesta kaakkoon pitkinä, katkonaisina nauhoina läpi Geopark -alueen.

Vuoksi muuttaa saimaan kehityksen suunnan

Saimaa Geopark -alueen vapautuminen mannerjäätikön alta kesti noin tuhat vuotta. Alue oli osana Itämeren muinaisia järvi- ja merivaiheita ennen kuroutumistaan itsenäisiksi järvialtaiksi. Noin 11 000 vuotta sitten vedenpinta oli eteläisellä Saimaalla paljon alempana kuin nykyisin, mutta epätasainen maankohoaminen ja siitä aiheutunut maankuoren kallistuminen kaakkoon sekä ensimmäisen lasku-uoman pohjoinen sijainti vaikuttivat siihen, että rannoille alkoi tulvia vettä. Saimaa oli laajimmillaan Suursaimaa-vaiheessa. Vuoksen puhkeaminen 5 700 vuotta sitten muutti Saimaan kehityksen suunnan. Vedenpinta laski muutamia metrejä ja Vuoksi alkoi säädellä Saimaan ja koko Itä-Suomen järvimaiseman kehitystä. Nykypäivän retkeilijälle Saimaan monivaiheinen historia erottuu maastosta eri korkeustasoilla olevina muinaisrantoina.

Saimaalla on eletty tuhansia vuosia

Jääkauden perintönä Saimaaseen jäi eristyksiin mm. saimaannorppa ja Saimaan järvilohi, jotka ovat nykyisin määritelty uhanalaisiksi. Ihmiset viihtyivät Saimaalla jo kivikaudella asuttaen Saimaan muinaisia hiekkarantoja. Useasta paikasta Saimaalta on löydetty kalliomaalauksia, viestejä esihistoriallisen ajan asukkailta meille nykyihmisille.

 

saimaa geopark opastuskeskus

Saimaa Geoparkin opastuskeskus sijaitsee Imatran Kulttuuritalo Virran pääsisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä. Opastuskeskuksessa on tarjolla runsaasti tietoa geologiasta sekä Saimaan alueen kehityshistoriasta. Geonäyttelyn monipuolisia kivinäytteitä tutkiskelemalla voi kurkistaa syvään historiaan liki kahden miljardin vuoden taakse. Tilassa on myös mahdollisuus harjoitella tyypillisimpien kiviemme tunnistamista. Saimaan jääkauden jälkeisiä kehitysvaiheita sekä ihmisen varhaista elämää Saimaan alueella on havainnollistamassa viimeiset 13 000 vuotta kattava aikajana ja näytekokoelma. Esillä on lisäksi lukuisia paikallisgeologiasta kertovia karttoja. Näyttelytilassa on myös Salpausselkien syntytapaa ja rakennetta esittelevä pienoismalli, jota tutkimalla saa kokonaisvaltaisen käsityksen jääkauden maisemaa muokkaavista voimista. Lisäksi on tarjolla tietoa UNESCO Global Geoparks -organisaatiosta sekä Geopark-kohteista kotimaassa ja maailmalla. Opastuskeskus on mainio paikka aloittaa georetkeily Saimaan alueella.