Etelä-Karjalan pursiseurat:
Saimaan veneilijöiden on korkea aika luovuttava biosidisten ja sisävesillä kiellettyjen tartunnanestomaalien käytöstä

Lappeenrannan pursiseura (LrPS) ja Imatran purjehdusseura (ImPS) ovat laatineet Saimaan alueen purjehdus- ja veneilyseuroille aloitteen, joka tähtää sisävesillä kiellettyjen tartunnanestomaalien, ns. vanhojen antifouling-maalien, käytön lopettamiseen Saimaalla.

LrPS:n kommodori Topiantti Äikäs ja ImPS:ssa samaa virkaa hoitava Antero Lattu toivat asian esille lokakuun lopussa Kuopiossa järjestetyssä Saimaan alueen pursiseurojen yhteistapaamisessa.

Esityksen taustalla on 2000-luvun ensikymmenenä tehty kemikaalilain määräys ns. myrkkymaalien käytöstä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Tukes, on määritellyt tarkasti ne maalien tuotemerkit, joiden käyttö on sallittu vain merialueilla. Pääosa näistä tuotteista on kuitenkin edelleen käytössä Saimaalla ja niiden biosidiset ominaisuudet eli kemialliset yhdisteet heikentävät vesieliöiden elinolosuhteita paitsi veneen pohjassa myös muuten vesissä.

Laissa kielletyksi määritellyille tuotemerkeille on olemassa monia vaihtoehtoja. Nyt LrPS:n ja ImPS:n kipparit rohkaisevatkin jäsenistöään pohtimaan asiaa vakavasti. Myös venemaaleja välittävät kauppaliikkeet on tarkoitus saada asian taakse:

– Olemme tahollamme olleet yhteydessä paikallisiin veneliikkeisiin ja maaleja myyviin yrityksiin. Niissä asia ymmärretään hyvin. Maalivalikoiman vaihtaminen tuo myös mahdollisuuden lisätä liiketoimintaa. Lisäksi teemme asiassa tiivistä yhteistyötä Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa. He puolestaan käyvät keskustelua koko maan kattavien ketjujen kanssa.

Avainasemassa ovat seurojen jäsenet sekä seurojen venekatsastajat, jotka voivat ottaa asian esille esimerkiksi runkokatsastuksen yhteydessä:

– Tarkoituksemme on välittää tietoa sallituista pohjamaaleista, jotka toimivat makeassa vedessä aivan yhtä hyvin kuin perinteiset ja kielletyt antifouling-maalit, kommodorit toteavat.

– Muutenkin veneväen ympäristötietoisuus on kasvanut. Se on myönteistä. Purjehduskaudesta toiseen Saimaan veden laatu ja rantojen yleisilme paranee.

Veneilyharrastus on ympärivuotista: talvisäilytyksessä käytettäviä kevytpeittoja sekä kevätkunnostuksessa syntyvät maali- ja hiomajätteet on myös huomioitu Äikkään ja Latun aloitteessa:

– On tärkeää, että vastuullinen veneilijä ei ajattele vain Saimaata vaan huomio kiinnittyy myös venesäilytysalueiden maaperään ja ympäristöön. Seuralähtöisesti voimme muistuttaa kevytpressujen sääoloista johtuvasta kulumisesta ja ympäristöön, samalla vesistöön, kulkeutuvista mikromuoveista.

– Maaperän suojaaminen on aivan yhtä tärkeää kuin maalarinkin: maali- ja muut jätteet tulee kerätä talteen ja toimittaa niille kuuluviin jätepisteisiin, ei siis venepukin alle maahan.

Äikäs ja Lattu muistuttavat, että asiassa laajempi näkökulma ja se koskee talvisäilytysalueiden maaomistajia, yleensä kaupunkia: maaperän mahdollisen pilaantumisen ehkäisyyn on olemassa teknisiä ratkaisuja, joka koskevat alueiden pintausta ja hulevesien ohjaamista oikeisiin osoitteisiin. Myös sade- ja pesuvesien erottelukaivot ja muut mahdolliset toimet ovat mahdollisia.

– Rakentaminen vaatii investointeja ja asiaa on hyvä tarkastella tulevien vuosien suunnitelmissa mm. Lammassaaren ja Niskalammen satamien kehittämisen kannalta, Lattu pohtii.

– Linnoitusniemen alueen osalta luotan siihen, että Lappeenrannan kaupungin Satamatoimisto voi viedä alueen jatkokehittämistä eteenpäin määrätietoisesti, Äikäs toteaa.

Molemmissa seuroissa asiaa käsitellään marraskuun aikana sääntömääräisissä vuosikokouksissa.

 

Lisätietoja:

Antero Lattu, kommodori ImPS, 0400 554 379

Topiantti Äikäs, kommodori LrPS, 040 716 4188

Alla on ollut myrkytön venepohjamaali. Vaikka pohja oli limainen, lähti se vain pyyhkimällä pois. KUVA: Topiantti Äikäs.