Villiyrtit ja luonnonkukat valtaavat alkukesän maisemat

Alkukesän vehreys ja luonnon antimien runsaus on ihanaa aikaa! Luonto herää eloon täydessä loistossaan, ja niityt sekä metsänreunat täyttyvät toinen toistaan hyödyllisemmistä villiyrteistä ja luonnonkukista.

Nyt on täydellinen aika kerätä nokkosta ja vuohenputkea. Nuoret nokkosenlehdet sopivat mainiosti keittoihin, muhennoksiin tai vaikkapa pestoon. Ne ovat todellisia vitamiini- ja rauta-pommeja! Vuohenputki, jota moni pitää sitkeänä pihojensa rikkaruohona, on itse asiassa herkullinen ja monipuolinen raaka-aine. Sen miedonmakuisia lehtiä voi käyttää salaateissa, piiraissa tai erilaisina lisukkeina.

Kuusenkerkät ovat todellinen alkukesän herkku. Nuoret, vaaleanvihreät kerkät ovat täynnä makua ja vitamiineja. Niistä voi valmistaa herkullista siirappia, teetä tai käyttää niitä mausteena erilaisissa ruoissa. Niiden maku on hieman ehkä kirpsakka, raikas ja kevyen pihkainen.

Niittyjen ilopillerit, voikukat, tarjoavat myös paljon syötävää. Nuoria voikukanlehtiä voi lisätä salaatteihin antamaan hieman katkeraa sävyä, ja niiden keltaisista kukista voi valmistaa vaikkapa simaa tai hilloa. Myös voikukan juuria voi hyödyntää esimerkiksi paahtamalla ja käyttämällä kahvin korvikkeena.

Monelle toinen tuttu nurmikoiden kasvi on apila, jota voi myös syödä. Puna-apilaa voi käyttää monella tapaa sellaisenaan tai kuivattuna. Alkukesällä kerätään puna-apilan lehtiä ennen kukkimista ja niitä voi käyttää pinaatin tavoin salaatteihin, keittoihin, muhennoksiin  sekä ruokien koristeluun.  Myös kukintoja voi kerätä ruokien koristeeksi tuoreena ja kuivattuna niitä voi käyttää yrttiteesekoituksiin, jauhettuna leipätaikinaan ja keittoihin.

Pihojen syötävistä kukista syreenit ovat myös oivia leivosten ja jälkiruokien koristeita tai niistä voi tehdä esimerkiksi hennon kukkaista syyrenisokeria.

niityt ja pölyttäjät

Luonnonkukat ja niityt ovat parhaimmillaan juuri nyt. Vaikka monet kukat niityillä eivät olekaan syötäviä, ne ilahduttavat meitä kauneudellaan ja olemalla elintärkeitä pölyttäjille.

Tiesitkö, että sinäkin voit parantaa omassa tai yrityksesi pihapiirissäsi pölyttäjien oloja. Kasvattamalla pölyttäjille sopivia kukkia, hävittämällä vieraslajeja tai perustamalla sinne niittyalueen. Varmistat myös samalla pihapiirisi mahdollisten hedelmäpuiden ja marjapensaiden runsaan sadon. Tutkimusten mukaan aluee lajien määrä nimittäin lisääntyy, kun esimerkiksi nurmikko niitytetään. Niityttämisestä hyötyvät niin kasvit, pölyttäjähyönteiset, linnut, sienet kuin maaperän mikrobitkin.

Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta löydät kätevän monivaiheisen jutun eri tavoista lisätä pihapiirisi monimuotoisuutta ja parantaa pölyttäjien oloja KATSO LISÄÄ TÄÄLTÄ

Juuri pölyttäjien – kuten mehiläisten, kimalaisten ja perhosten – merkitys on yhä enenevässä määrin tiedostettu luonnon monimuotoisuudessa, ja monissa kaupungeissakin on ryhdytty toimiin niiden hyväksi. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa Lappeenrannan ja Etelä-Savossa Mikkelin viheralueilla jätetään nyt kasvamaan niittyalueita, joita ei leikata säännöllisesti. Puistoissa hoitoluokkia on myös muutettu niityiksi.

Tälläinen toiminta antaa tilaa luonnonkasvillisuudelle kukkia vapaasti ja tarjota näin elintärkeää ravintoa ja elinympäristöjä pölyttäjille. Nämä luonnonmukaiset niityt lisäävät merkittävästi kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja auttavat turvaamaan pölyttäjäkantojen säilymisen.

Niittyalueita löytyy mm. Saimaa Geoparkin kohteesta Lappeenrannan linnoituksesta.

Ja Mikkelistä kaupungin ylläpitämiä maisemapeltoja voi nähdä Saimaa Geopark-partnerin Kenkäveron alueella sekä Ristiinassa.