Matkailun nouseva trendi
Geologia on luontomatkailun nouseva trendi. Geoparkit ovat kansainvälisesti erittäin suosittuja matkailun toimintamalleja, joiden tavoitteena on alueiden kestävä taloudellinen kehittäminen luontomatkailun avulla. Matkailullisen vetovoiman näkökulmasta UNESCO Global Geoparkit ovat rinnastettavissa kansallispuistoihin ja UNESCOn maailmanperintökohteisiin. UNESCO Global Geopark status ei tuo alueelle uusia suojelumääräyksiä.
Geologiset sisällöt mahdollistavat myös alueen yrityksille uutta liiketoimintaa. UNESCO Global Geopark -status kertoo matkailijoille laadukkaista paikallistuotteista eri puolilla maailmaa.
Geopark on paikallisuuden arvostusta
Geoparkin yksi tavoite on lisätä alueen asukkaiden kotiseudun tuntemusta ja arvostusta avaamalla alueen geologista perintöä ja tuomalla se osaksi paikallisyhteisöjen elämää. Koulut sekä muut oppilaitokset ja yhteisöt voivat hyödyntää geoparkin sisältöjä opetuksessa monin tavoin. Tavoitteena on lisätä geopark-alueen arvostusta sekä paikallisesti että kansainvälisesti.
Geopark on kansainvälistä yhteistyötä
Jokainen UNESCO Global Geopark on osa kansainvälistä Geopark-verkostoa. Verkoston kautta geopark-alueen geologinen perintö ja paikalliset palvelut saavat kansainvälisen näkyvyyden. Uudet kehittämisideat leviävät verkoston kautta ja kansainvälinen toiminta vaikkapa yhteisissä hankkeissa on mahdollista.
Geopark tukee alueen matkailua, yritystoimintaa, kansainvälisyyttä, opetusta ja tutkimusta korostamalla geologisia ja kulttuurisia erityispiirteitä ja huolehtimalla kestävästä toimintatavasta ympäristön säilymiseksi.
Saimaa Geopark kehittää Etelä-Saimaan luontomatkailua
Saimaa Geopark ry:n tavoitteena on kehittää luontomatkailua Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien alueella. 65 geokohdetta muodostavat eteläisen Saimaan alueella mielenkiintoisen ja vetovoimaisen matkailuympäristön, joka mahdollistaa uudenlaisen monipuolisen tuotteistuksen erilaisille matkailun ja vapaa-ajan kohderyhmille.
Unesco Global Geopark -statuksen hakeminen
UNESCO Global Geopark -statusta haetaan UNESCOlta, joka päättää vuosittain uuden alueen hyväksymisestä geoparkiksi. Saimaa Geopark sai statuksen keväällä 2021. YK:n kasvatus-, tiede ja kulttuurijärjestö UNESCO myöntää statuksen kansainvälisesti arvokkaille alueille. Status on tunnustus siitä, että kohteet täyttävät kansainväliset kriteerit. Status myönnetään aina neljäksi vuodeksi kerrallaan ja mikäli Geopark ei ole noudattanut laadittua kehittämissuunnitelmaa, voi Geopark menettää myönnetyn statuksen. Toiminnan laatu yritetään tällä tavalla pitää korkeana.
European Geoparks verkosto
Euroopan Geopark-verkosto EGN perustettiin vuonna 2000. Verkoston päätavoite on auttaa sen jäseniä luomaan kestävää alueellista kehitystä alueiden geologista perintöä hyödyntävän geoturismin avulla. Euroopan geoparkit kuuluvat myös maailmanlaajuisen Global Geoparks yhteistyöverkostoon. Tämäkin verkosto toimii UNESCOn alaisuudessa.
Unesco Global Geopark
UNESCO Global Geopark -Verkosto on vuonna 2004 perustettu maailmanlaajuinen yhteistyöorganisaatio. UNESCO Global Geoparkeihin kuuluu 195 kohdetta 48 maasta. Suomesta UGGp-statuksen ovat saaneet Saimaa Geopark, Rokua Geopark, Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark sekä Salpausselkä Geopark. Viideskin Geopark-alue Suomessa valmistelee statuksen hakua: Kraatterijärvi Geopark.
Lista Unescon globaaleista Geopuistoista ja alueellisista verkostoista
SUOMEN MUUT GEOPARKIT
ROKUA UNESCO GLOBAL GEOPARK
Suomen ensimmäinen UNESCO Global Geopark, Rokua, sai Geopark-statuksen vuonna 2010. Geoparkin teemana toimii jääkauden jäljet. Rokua Geopark koostuu kolmesta maisema-alueesta: Oulujokilaaksosta, Oulujärvestä sekä Rokuan harju- ja dyynialueesta.
Rokua Geopark tarjoaa ainutlaatuisia luontoelämyksiä ja monipuolisia palveluja ympäri vuoden! Oulujokilaakson, Rokuan ja Oulujärven maisema-alueista muodostuva Rokua Geopark on kiehtova kokonaisuus, jossa elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen toiminnan vuorovaikutussuhteet muodostavat arvokkaan, läpi vuosituhansien jatkuneen kertomuksen.
Jääkauden perintö ja alueen kehityshistoria näkyy Rokua Geoparkin luonnossa esimerkiksi korkeina dyyneinä, syvinä suppina, laajoina suoalueina, upeina hiekkarantoina sekä valkean jäkälän peitossa olevina kangasmetsinä. Tutustu tarkemmin!
SALPAUSSELKÄ UNESCO GLOBAL GEOPARK
Salpausselkä Geopark sai UNESCO Global Geopark -statuksen 13.4.2022. Salpausselkä Geopark ulottuu kuuden kunnan alueelle, joita ovat: Lahti, Hollola, Heinola, Asikkala, Sysmä ja Padasjoki. Salpausselkä Geoparkin ydinalue on Lahden kohdalla Salpausselissä oleva mutka, jonka alueelle ovat syntyneet reunamuodostuman näyttävimmät osat.
Salpausselkä Geoparkin teemana on jääkauden loppuvaiheessa syntynyt Salpausselkä-muodostuma, joka on maailman kuuluisin jääkauden reunamuodostuma. Mittasuhteiltaan valtava muodostuma syntyi viime jääkauden loppuvaiheen kylmän Dryas-vaiheen aikana, jolloin mannerjäätikön perääntyminen pysähtyi ja sen eteen kasautui valtava määrä maa-ainesta. Tutustu kohdeoppaaseen!
LAUHANVUORI-HÄMEENKANGAS UNESCO GLOBAL GEOPARK
Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geopark sijaitsee Suomenselän eteläosassa kolmen maakunnan rajaseuduilla. Geopark-alue yhdistää eteläpohjalaisen Kauhajoen, Isojoen ja Karijoen, satakuntalaisen Kankaanpään, Karvian, Jämijärven ja Siikaisen sekä pirkanmaalaisen Parkanon ja Kihniön yhtenäiseksi luontomatkailualueeksi.
Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin tarina kertoo, kuinka alueella lähes kaksi miljardia vuotta sitten poimuttunut vuoristo on aikojen saatossa kulunut ja maisema muuttunut nykyiseksi, laakeaksi suomaaksi. Muistoja muinaisen vuoriston noususta ja tuhosta on kirjoitettu alueen kiviin, kallioihin ja maaperään. Alueelta löytyy eteläisen Suomen oloissa harvinaisen laajoja luonnontilaisia suoalueita. Erilaiset suot ja niihin liittyvä kulttuurihistoria ovat tärkeä osa Geoparkin tarinaa. Tutustu lisää Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkkiin!
KRAATTERIJÄRVI GEOPARK PROJEKTI
Kraatterijärvi Geoparkin teemana on muinaisen meteoriittitärmäyksen synnyttämä painanne, johon on syntynyt järvi. 72 miljoonaa vuotta sitten avaruudesta maahan syöksynyt jättimäinen meteoriitti synnytti Etelä-Pohjanmaalle kraatterin, jonka halkaisija oli 25 kilometriä. Iskeytyessään maahan meteoriitti aiheutti valtavaa tuhoa koko Etelä-Suomen alueella. Törmäyksen energiamäärä sulatti alueen kallioperän ja synnytti uusia kiviä, kohotti järveä kiertävän reunavallin ja muutti maisemaa peruuttamattomasti. Nyt muinaisen törmäyksen synnyttämässä painanteessa on Euroopan suurin kraatterijärvi.
Kraatterijärvi valmistelee Geopark-hakua, jossa ovat mukana Etelä-Pohjanmaan järviseudun kunnat Lappajärvi, Vimpeli, Alajärvi, Evijärvi, Soini ja Ähtäri. Lue lisää!
