Vesitiet ovat muodostaneet hyvän kulkuväylän jo ensimmäisille alueen asukkaille. Myöhemmin vesistöllä on ollut suuri merkitys alueen talouden ja teollisuuden kehitykselle. Vedet ovat yhä edelleen puhtaita ja rannoilla on monimuotoista luontoa alueen asukkaiden ja vierailijoiden virkistymiseen.

Saimaan maiseman perusta syntyi muinaismeren pohjalla runsaat 1900 miljoonaa vuotta sitten. Meren pohjalle kerrostuneista savesta, liejusta ja mudasta syntyivät alueen kiille-gneissit ja sen sukulaiskivilajit. 1 885 miljoonaa vuotta sitten maan kivikehän laattojen törmäys synnytti muinaisen vuoriston, jonka juuriosissa merelliset kerrostumat uudelleen kiteytyivät. Saimaan alueen graniittiset kivet syntyivät 1 830-1 800 miljoonaa vuotta sitten. Tuolloin satoja kuutiokilometrejä graniittista kivisulaa kiteytyi syvällä vuoriston juuriosissa hitaasti karkearakeiseksi graniitiksi.

Vuoristo kului aikojen saatossa pois, ja se on nykyään hiekkaa Saimaan rannoilla.

Vuoriston rikkonainen pohja näkyy edelleen mosaiikkimaisena maisemana, jota vesi sekä kallio- ja maa-alueet täplittävät vuorotellen.

Salpausselät näkyvät avaruudessa

Eteläisin Saimaa kuroutui erilliseksi järvialtaaksi noin 11 000 vuotta sitten ja Geopark alueen pohjoisosan altaat noin 10 700 vuotta sitten. Viimeisimmän jääkauden muistona Saimaata halkovat noin 12 500–11 500 vuotta sitten syntyneet mahtavat avaruuteenkin näkyvät reunamuodostumaketjut, Salpausselät. Mannerjään alla painunut maa kohoaa edelleen ja muuttaa vähitellen rantaviivaa. Maan kallistumisesta kertovat Saimaan pohjaan muinoin jääneet metsät ja rantavyöhykkeen esihistorialliset asuinpaikat.

Vuoksi syntyi luonnonkatastrofista

Saimaan vedet laskivat aluksi Pohjanlahteen. Mannerjään painosta vapautunut maa kohosi nopeammin Pohjanlahden alueella ja maa alkoi kallistua kohti Kaakkois-Suomea. Saimaalla vedet tulvivat Salpausselkiä vasten, ja noin 5 700 vuotta sitten Salpausselän mahtava reunamuodostuma murtui ja Saimaa kuohui leveänä koskena kuivalle maalle. Vuoksi, Saimaan laskujoki oli syntynyt.

Nykyinen Laatokkaan laskeva Vuoksi on virtaamaltaan Suomen suurin joki.
Imatra, Vuoksen suurin koski, on houkutellut matkailijoita rannoilleen jo vuosisatojen ajan.

Saimaan ainutlaatuiset eläinlajit

Jääkauden perintönä järvialtaaseen jäi eristyksiin eläimiä, joista kehittyi vain Saimaalla esiintyviä eläinlajeja. Sympaattisia saimaannorppia (Pusa hispida saimensis) on nykyisin vain noin 300 yksilöä. Onnekas voi nähdä veikeän norpan paistattelemassa päivää rantakivellä. Kalalajeista paikallisia ja samalla äärimmäisen uhanalaisia ovat saimaanjärvilohi (Salmo salar saimensis) ja saimaannieriä (Salvelinus alpinus).

Esihistoriallisten asukkaiden viestit

Ihminen saapui Saimaalle yli 10 000 vuotta sitten. Hyvät kalavedet ja riistamaat houkuttelivat väkeä jään alta paljastuneelle uudelle alueelle. Suosittuja asuinpaikkoja olivat etenkin aurinkoiset hiekkarannat. Ihmiset maalasivat rantakallioihin ja kivilohkareisiin kymmeniä kalliomaalauksia, joiden yleisimpiä aiheita ovat ihmiset, eläimet ja veneet. Maalaukset kertovat Saimaan alueen muinaisten metsästäjien maailmasta.

Saimaa idän ja lännen rajalla

Kaakkoinen Suomi on kokenut vuosisatojen ajan valtakunnan rajan vaikutukset. Alue on ollut historian saatossa vuoroin Ruotsin, vuoroin Venäjän valtakunnan osa ennen Suomen itsenäistymistä vuonna 1917. Saimaalla rajalla elämisestä on muistoina eriaikaisia puolustusvarustuksia, kuten linnavuoria, linnoituksia ja sotalaivastoille kaivettuja kanavia.

Toisen maailmansodan aikana Suomeen rakennettiin noin 1 200 kilometriä pitkä puolustuslinja, Salpalinja.

Salpalinja on yksi toisen maailmansodan vahvimpia puolustusasemia. Tiheimmin linnoitettu alue on Saimaalla, jonka rannoilla ja saarissa puolustusvarustuksia on edelleen nähtävillä. Rauhan myötä Suomen itäraja siirtyi, jolloin osa Vuoksea ja vesiliikenneyhteys Saimaalta kanavaa pitkin mereen jäivät Neuvostoliiton puolelle. Nykyään Saimaan kanava on vuokrattu Suomen valtion käyttöön.

Ikivanha vesiväylä yhä käytössä

Saimaan vesistö on ollut tärkeä liikenneväylä esihistoriallisista ajoista lähtien. Se on mahdollistanut Suomelle tärkeän puunjalostusteollisuuden raaka-ainekuljetukset. Saimaalla on edelleen vilkas kaupallinen liikenne, joka koostuu rahti- ja risteilyaluksista. Saimaan kanavaa pitkin on vesiliikenneyhteys Suomenlahdelle lukuun ottamatta parin kuukauden mittaista talvikautta, jolloin väylä on jäässä. Kesäaikaan voi nähdä puutavaraa kuljettavia työntöhinaajia sekä satoja metrejä pitkiä tukkilauttoja lipumassa hitaasti kohti paperitehtaita.

Saimaalla on ihmisen hyvä asua

Saaristolaisuus elää vahvana Saimaalla. Kaupungit ja pienemmät kirkonkylien taajamat ovat syntyneet vesistön äärelle. Sillat ja lossit yhdistävät rikkonaista saaristoa. Maaseudulla eletään maa- ja metsätaloudesta sekä erilaisia palveluja tuottamalla. Osa asukkaista käy töissä alueen kaupungeissa; kesäisin matka taittuu myös veneellä.

Hyvänä pakkastalvena voi oikaista järvenselän yli jäätietä pitkin.

Saimaa on suosittu lomanviettopaikka. Kesämökit, vesistöt ja metsät tarjoavat ympäri vuoden monenlaisia mahdollisuuksia rentoutumiseen ja virkistymiseen luonnon helmassa maaseudulla kaupunkien kupeessa.

Itämeren vaiheet

Baltian jääjärvi

Ensimmäinen ja toinen Salpausselkä syntyivät mannerjäätikön reunaan sen pysyessä samalla alueella 12 300-12 100 ja 11 800-11 600 vuotta sitten. Jäätikön äärellä oli tuolloin Baltian jääjärvi, jonka lasku-uoma valtamereen sijaitsi nykyisten Tanskan salmien kohdalla.

Paikalliset jääjärvet ja Yoldiameri

Noin 11 580 vuotta sitten Baltian jääjärvelle avautui Keski-Ruotsissa meriyhteys, jolloin veden pinta laski 26-28 m. Suolainen merivesi tulvi Itämeren altaaseen, jossa alkoi Yoldiamerivaihe. Saimaalla Baltian jääjärven purkautumista seurasi pari vuosisataa kestänyt paikallisten jääjärvien vaihe. Yoldiameri levittäytyi geopark-alueelle kapeina lahtina vasta n.11 400 vuotta sitten.

Yoldiamerestä Ancylusjärveksi

Noin 10 800 vuotta sitten Yoldiameren salmiyhteydet valtamereen katkesivat maankohoamisen seurauksena. Itämeren altaassa alkoi Ancylusjärvivaihe. Runsaat 10 000 vuotta sitten Ancylusjärven ensimmäinen lasku-uoma (A) siirtyi Keski-Ruotsista nykyisten Tanskan salmien kohdalle.

Ancylusjärvi muuttuu Litorinamereksi

Noin 9 000 vuotta sitten valtameren pinta oli kohonnut pohjoisen pallonpuoliskon jäätiköiden sulamisen myötä siinä määrin, että suolainen vesi tulvi Tanskan salmien kautta Ancylusjärveen. Itämeren altaassa alkoi Litorinamerivaihe. Litorinameri ei ulottunut Ala-Saimaalle.