Konnunsuon maisema-alue

Konnunsuota alettiin kuivattaa pelloksi vankityövoimalla vuonna 1917. Toisen maailmansodan jälkeen uutta peltoalaa luovutettiin Karjalasta evakuoiduille siirtolaisille. Osaa suo alasta on käytetty myös turvetuotantoon ja vanhoille turvetuotantoalueille on suunniteltu lintukosteikkoja, mm. kurjet ja hanhet pysähtyvät muuttoaikoina alueen pelloilla.

Konnunsuon nykyisten vankilarakennusten rakentaminen aloitettiin 1921 ja vankilakokonaisuus valmistui 1930-luvulla. Enää vankila ei ole käytössä alkuperäisessä tarkoituksessaan. Vankeinhoito loppui Konnunsuolla vuonna 2011. Konnunsuon vankila on Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Konnunsuon geologiaa

Konnunsuon alueen geologisia elementtejä ovat viljelyalueiden pohjoispuolelle rajautuva, muinaisen mannerjäätikön reunaan 12 300-12 100 vuotta sitten kerrostunut Ensimmäinen Salpausselkä ja aluetta halkova harjuselänne. Viljelysmaat on raivattu Ensimmäisen Salpausselän eteläpuolisille suoalueille ja muinaisen Itämeren pohjalle kerrostuneille hieta- ja savimaille. Asutus on sijoittunut mannerjäätikön pohjalla virranneen jäätikköjoen kerrostamalle harjulle, joka kulkee Joutsenon kylältä katkonaisena jaksona alueen läpi luoteesta kaakkoon. Maaperäkerrostumien alla lepäävän kallioperän kivilajeja ovat alueen eteläosassa tasarakeinen rapakivigraniitti ja pohjoisosassa kiillegneissi ja granodioriitti.