Ancylusjärvi= noin 10 800 vuotta sitten Yoldiameren salmiyhteydet valtamereen katkesivat maankohoamisen seurauksena. Itämeren altaassa alkoi Ancylusjärvivaihe. Runsaat 10 000 vuotta sitten Ancylusjärven ensimmäinen lasku-uoma siirtyi Keski-Ruotsista nykyisten Tanskan salmien kohdalle.
Baltian jääjärvi= Ensimmäinen ja toinen Salpausselkä syntyivät mannerjäätikön reunaan sen pysyessä samalla alueella 12 300-12 100 ja 11 800-11 600 vuotta sitten. Jäätikön äärellä oli tuolloin makeavetinen Baltian jääjärvi, jonka lasku-uoma valtamereen sijaitsi nykyisten Tanskan salmien kohdalla.
Breksia= Kivilaji, jossa on kulmikkaita kivilajikappaleita nuoremmassa kivilajissa.
Deformaatio= tapahtuma, jossa kiveen syntyy siirroksia, hiertovyöhykkeitä, rakoja, poimuja ja suuntautunutta rakennetta puristavien ja venyttävien voimien vaikutuksesta.
Delta= joen tai jäätikköjoen suisto, joen veteen kerrostama lajittuneen aineksen muodostuma.
Drumliini= mannerjäätikön liikkeen suuntainen pohjamoreenista syntynyt virtaviivaistunut selänne.
Drumliinikilpi= laaja, yleensä kallioytiminen kohouma, joka on muovautunut jäätikön liikkeen suuntaiseksi ja jossa on erotettavissa erillisiä drumliineja.
Drumlinisaatio= prosessi, jossa jäätikön voimakkaassa virtauksessa syntyy jäätikön pohjalla liikkeen suuntaisia moreeniselänteitä.
Gabro= tumma, emäksinen syväkivilaji.
Gneissi= rakenteeltaan suuntautunut, keski- tai karkearakeinen metamorfinen eli toisesta kivilajista muuttumalla syntynyt kivi.
Granaatti= kemialliselta koostumukseltaan varsin monimutkainen silikaattimineriaalien ryhmä. Granaatteja esiintyy yleisenä metamorfisissa kivilajeissa.
Graniitti= Suomen yleisin kivilaji, päämineraalit kalimaasälpä, plagioklaasi, kvartsi ja kiille. Graniitti on syväkivi eli se on syntynyt kiteytymällä kivisulasta syvällä maankuoressa.
Granodioriitti= syväkivi, jonka päämineraalit ovat plagioklaasi, kalimaasälpä ja kvartsi sekä biotiitti ja/tai sarvivälke.
Hajarae= kookas mineraalirae hienorakeisessa perusmassassa.
Harju= jäätikköjoen kuljettamasta aineksesta (kivistä, sorasta, hiekasta) kerrostunut selänne tai kumpujono.
Hiidenkirnu= jäätikön sulamisvesien ja kiviaineksen uurtama kuoppa tai onkalo kalliossa. Jokihiidenkirnuja syntyy virtaavien vesien koskipaikkoihin.
Imatrankivet= saostumalla syntyneitä kalkkikonkreetioita, joita löytyy savikerrostumista esim. Vuoksen varrelta. Imatrankivet ovat rauhoitettuja eikä niitä saa kerätä ja myydä.
Itämerenvaiheet= Itämeren muinaisia vaiheita ovat Baltian jääjärvi, Yoldiameri, Ancylusjärvi ja Litorinameri.
Juoni= kivilajin levymäinen esiintymistapa. Juonissa magma kiteytyy kallioperän rakoihin ja toisinaan juonet leikkaavat jyrkästi muita kivilajeja.
Jäätikköjokisuisto= jäätikön reunaan, jäätikköjoen edustalle muodostunut sulamisvesien kerrostama ja lajittelema delta.
Jäätikön kulutusmerkki kalliolla= mannerjäätikön kallion pintaan uurtamien naarmujen ja kourujen (uurre, kouru, sirppikouru, sirppimurros, simpukkamurros, pirstekaarre) suunta, joka ilmoitetaan jäätikön tulosuunnan pohjoislukuna.
Kalkkikivi (karbonaattikivi)= metamorfinen kivi, joka koostuu kalsiitti mineraalista. Se on syntynyt merivedestä saostuneen ja sedimentoituneen kalkkipitoisen aineksen uudelleenkiteytyessä maankuoressa korkeassa paineessa ja lämpötilassa.
Kiillegneissi= kiillerikas gneissi.
Kivilaji= kivilajit koostuvat yhdestä tai useammasta mineraalista.
Kordieriitti= gneisseissä ja migmatiiteissa (seoskivi) yleinen mineraali.
Lasku-uoma= eli laskujoki, järven purkautumisreitti mereen. Esimerkiksi Saimaan lasku-uoma on Vuoksi.
Liuskeisuus= kiveen deformaatiossa syntyvä tasosuuntaus, tasomainen rakenne. Kivi lohkeaa liuskeisuuden mukaisesti levymäisiksi kappaleiksi.
Lustosavi= jäätikön sulamisvesien kuljettama ja kerrostama vuodenaikojen vaihtelussa syntynyt kerrallinen savi. Jäätikön sulamisen hidastuessa talvisin, muodostui ohuita tummia kerroksia, ja kesäisin sulamisen kiihtyessä paksumpia vaaleita kerroksia.
Maankohoaminen= Jääkauden aikana paksu mannerjäätikkö painoi maankuoren lommolle. Jäätikön sulettua maankuori alkoi palautua entiseen asemaansa. Maankohoaminen on Suomessa nopeinta Perämeren ympäristössä, siellä missä jäätikkö oli paksuinta. Tämän johdosta maankuori kallistuu kaakkoon. Maankuoren kallistuminen on vaikuttanut ratkaisevasti Saimaan vaiheisiin.
Magmakivet= sulasta kiviaineksesta kiteytymällä syntyneet kivilajit.
Mannerjäätikkö= jäätikkö on mannerjäätikkö, jos sen laajuus on yli 50 000 km2. Suomi on ollut viimeksi mannerjäätikön peitossa Veiksel jääkaudella, joka päättyi noin 11 000-10 000 vuotta sitten.
Meta-= etuliite, joka viittaa metamorfoosiin tai metamorfoosissa muuttuneeseen kiveen.
Metamorfiset kivet= kivilajit, joiden rakenne ja/tai mineraalikoostumus ovat muuttuneet maankuoren eri kehitysvaiheissa.
Metamorfoosi= geologinen tapahtuma, jossa kiven rakenne tai mineraalikoostumus, tai molemmat, muuttuvat liikuntojen tai muuttuneiden lämpötila- ja paineolosuhteiden vuoksi.
Mineraali= luonnossa esiintyvä kiteinen aine, jolla on luonteenomainen kemiallinen koostumus. Myös pelkkä alkuaine voi muodostaa mineraalin.
Moreeni= mannerjäätikön irrottamasta ja kuljettamasta kiviaineksesta syntynyt sekalajitteinen maalaji, joka voi sisältää raekokoja savesta lohkareisiin. Moreeni on Suomen yleisin maalaji.
Moreenimuodostuma= koostuu moreenista, esim. drumliinit ja reunamoreeniselänteet ja -vallit.
Muinaisranta= nykyisen rantaviivan yläpuolella sijaitsevat rannanmerkit ovat muinaisrantoja.
Murroslaakso= Kallioperän murtumiskohtaan kulunut pitkänomainen painanne.
Murrossuunta= Kallioperän sisäisen jännityksen purkautuessa syntynyt murtuma; näkyy maastossa usein pitkinä, suorina laaksoina
Murrosvyöhyke= Kallioperän sisäisen jännityksen purkautuessa syntynyt murtuma-alue
Paikallinen jääjärvi= Saimaalla Baltian jääjärven purkautumista seurasi pari vuosisataa kestänyt paikallisten jääjärvien vaihe. Paikalliset jääjärvet patoutuivat mannerjäätikön reunaan ja purkautuivat, kun sulavan mannerjäätikön alta paljastui tarpeeksi alavia painanteita.
Pegmatiitti= hyvin karkearakeinen puolipinnallinen magmakivi eli se on syntynyt erkaantumalla magmasta maankuoren ylimmissä osissa. Pegmatiitit esiintyvät usein juonimaisesti.
Pohjamoreeni= jäätikön pohjakontaktissa syntynyt tiivis, usein runsaasti hienoainesta sisältävä lajittumaton maalaji.
Porfyyrinen kivi= hajarakeita sisältävä magmakivi.
Rannanmerkki= erilaisia rannanmerkkejä, jotka voivat olla kerrostumis- tai kulumismuotoja, syntyy pääasiassa aallokon, tyrskyjen ja rantavirtausten toiminnan tuloksena. Rantoja muokkaavat myös jäiden liikkeet ja tuuli.
Rannansiirtyminen= meren tai järven rantaviivan vähittäinen siirtyminen rinnettä alas- tai ylöspäin joko vedenpinnan korkeuden vaihtelujen, maankohoamisen tai maanpinnan vajoamisen seurauksena.
Rantapalle= talvisen jään työnnön kasaama rantaviivan suuntainen maa-aineksesta koostuva valli tai -penger.
Rantaterassi= rantatörmän alapuolella oleva tasanne, jonka uudelleen kerrostunut lajittunut aines on peräisin aallokon kuluttamasta törmästä.
Rantatörmä= aallokon kuluttama törmä, joka on syntynyt useimmiten lajittuneeseen ainekseen (vrt. rantaterassi).
Rantavalli= Rantaviivan suuntainen valli, joka on syntynyt aallokon kerrostaessa lajittunutta ainesta rantaviivan yläpuolelle. Maankohoamisen seurauksena muodostuu sarja allekkaisia rantavalleja.
Rapakivigraniitit= ryhmä lähellä maankuoren pintaa kiteytyneitä graniittisia kiviä. Rapakivigraniitit ovat kallioperämme nuorimpia kivilajeja.
Reunamoreeni= jäätikön reunaan syntynyt, jään reunan suuntainen moreenivalli tai -selänne.
Reunamuodostuma= jäätikön reunaan syntynyt lajittunutta ainesta ja usein moreenia sisältävä jään reunan suuntainen muodostuma. Ensimmäinen ja Toinen Salpausselkä ovat reunamuodostumia.
Sandur= kuivan maan delta eli vedenpinnan yläpuolelle kasvanut suisto. Sandurin pinnalla on uomastoja, joita pitkin sulamisvedet virtasivat.
Sedimenttikivet= rapautumistuotteiden uudelleen kerrostumisen ja kovettumisen tuloksena muodostuneet kivilajit.
Siirrosvyöhyke= kalliossa oleva murtumapinta tai ruhjevyöhyke, jota pitkin toisen kalliolohkon siirtyminen toiseen nähden on tapahtunut.
Siirtolohkare= mannerjäätikön kalliosta louhima ja kuljettama suuri kivenlohkare. Siirtolohkareet ovat kulkeutuneet virtaavan jäätikköjään tai vedessä ajelehtineen jäävuoren mukana.
Silokallio= jäätikön kuluttama ja hioma kallio, jossa on loivasti kohoava, pyöristynyt vastasivu (jäätikön puoleinen sivu) ja jyrkkä rosoinen suojasivu.
Suonigneissi= gneissi, jossa on runsaasti liuskeisuutta myötäileviä graniittisuonia.
Suppa= deltan pinnalla oleva kuoppa tai painauma, joka on syntynyt jäätikön reunasta irronneen jäälohkareen ensin hautuessa hiekkakerroksiin ja myöhemmin sulaessa.
Suursaimaa-vaihe= Saimaan vaihe noin 6 900 vuotta sitten, jolloin järvialtaiden vedenpinta oli samassa tasossa Etelä-Karjalasta Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon.
Syväkivet= syvällä maankuoressa kiteytymällä syntyneet magmakivet, esim. graniitti ja gabro.
Tasarakeinen= kivilaji tai maalaji koostuu tietystä raekoosta.
Tiriliitti= tumma rapakivigraniittimuunnos, jossa on mm. sarvivälkettä ja muita tummia mineraaleja. Tiriliitti on nimetty Lappeenrannan Tirilän mukaan.
Tonaliitti= syväkivi, jossa on vain vähän kalimaasälpä-mineraalia.
Uurresuunta= mannerjäätikön kallion pintaan kuluttaman uran suunta = jään liikesuunta.
Viborgiitti= rapakivimuunnos, jossa kalimaasälpä hajarakeiden (ovoidit) ympärillä vaaleita plagioklaasikehiä.
Vulkaniitti= kiteytynyttä laavaa, joka on purkautunut tulivuoresta. Suomessa vanhat tulivuorikivet ovat metamorfoituneet eli muuttuneet ja niitä kutsutaan metavulkaniiteiksi.
Ylin ranta= vedenpinnan taso, joka vallitsi alueella maan paljastuessa sulavan mannerjäätikön alta. Ylin ranta on syntynyt eri seuduilla eri aikaan. Tämä johtuu siitä, että Etelä- ja Itä-Suomi paljastuivat jäätikön alta ennen muuta Suomea. Epätasaisen maankohoamisen johdosta samaa vaihetta edustavat ylimmät rannat voivat sijaita eri korkeustasoilla. Harjuilla ja reunamuodostumilla vedenpinnan tasoon kasvaneet suistot edustavat ylintä rantaa.
Yoldiameri= noin 11 580 vuotta sitten Baltian jääjärvelle avautui Keski-Ruotsissa meriyhteys, jolloin veden pinta laski 26-28 m. Suolainen merivesi tulvi Itämeren altaaseen, jossa alkoi Yoldiamerivaihe. Saimaalla Baltian jääjärven purkautumista seurasi pari vuosisataa kestänyt paikallisten jääjärvien vaihe. Yoldiameri levittäytyi geopark-alueelle kapeina lahtina vasta n.11 400 vuotta sitten.