GEOKALAT
Saimaa on Suomen suurin sekä Euroopan neljänneksi suurin järvi. Kalastajille Saimaa tarjoaa todellisen elämyksen, sillä kalapaikkoja Saimaalta löytyy lukuisia. Saimaa Geoparkin tärkeimpiin kalasaalislajeihin kuuluvat hauki, kuha ja ahven ja niitä tavataankin kaikkialla Saimaan vesistöissä. Edellä mainittujen lajien lisäksi Saimaan vesistöissä elää myös harjus, järvilohi, järvitaimen, lahna, made, nieriä, särki, säyne, siika sekä sorva. Jääkauden jäljiltä Saimaaseen jäi elelemään relektinä lohen järvimuoto eli Saimaan lohi. Järvilohen kantaa pidetään yllä istutusten avulla ja järvilohelle on luotu myös oma hoitostrategia.
haukea helteillä virranpielistä
Hauki on yksi Saimaan tärkeimmistä saalislajeista. Hyviä hauen kalastuspaikkoja ovat esimerkiksi lahdet, niemet sekä karikot. Saimaalla isoja haukia voi tavoittaa heittokalastusvälineillä kesähelteilläkin virtaavista kapeikoista sekä niiden virranpielistä. Hauki on myös suosittu ruokakala. Hauen liha on vaaleaa, miedon makuista sekä suhteellisen rasvatonta. Parhaita ruokakaloja ovat noin 1-3kilon kokoiset hauet. Haukea pääsee maistamaan esimerkiksi Pistohiekan ravintolassa Puumalassa.
Haukeen liittyy myös paljon historiaa. Hauki yhdistettin usein suomalaisessa mytologiassa kuolemaan, vaikkakin se oli arvostettu ruokakala ja tarinoiden jättiläiskala. Myyteissä luuleuka liittyy niin tulen kuin soitonkin syntyyn. Haukea arvostettiin myös ruokakalana, sillä se säilyi pitkään syömäkelpoisena ja haukea pystyi kuivaamaan helposti.
Hauen kalastussesonki: toukokuun puoliväli - marraskuu
AHVEN
Ahven on Suomen kansalliskala sekä samalla yleisin kalalajimme. Ahvenkannat ovat vahvistuneet tuntuvasti lämpimien kesien takia ja puolen kilon - kilon ahvenia uiskenteleekin nyt yleisesti Suomen vesistöissä. Avovesiaikana huippu sijoittuu heinä-elokuuhun. Ahvenia löytyy runsaasti rantavesistä, ja usein niitä voikin tavata mökkirannasta laiturin päästä. Veteen kaatuneet puut ja tehdyt turot sekä matalat lahdet tuovat onkijalle toisinaan saalista. Jigillä ja pohjaongella ahvenen saa matalikoilta ja salmista, yleensä 1–5 metrin syvyydestä. Isot ahvenet viihtyvät muikkujärvissä ja ulapan pintavesissä, joista ne löytyvät vetouistellen. Myös syvän veden läheiset matalikot ja virtaavat salmet ovat huippupaikkoja saaliille.
Ahven on myös herkullinen ruokakala, joka soveltuu moniin ruokiin. Ahvenen käyttö ravintona onkin hyvä valinta, sillä nykyinen kalastus ei heikennä ahvenkannan tilaa.
Ahventa pääset maistamaan esimerkiksi Ravintola Niinipuussa.
Ahvenen kalastussesonki: kesäkuu - marraskuu
MUIKKU
Muikku on ehdottomasti Saimaan ruoka-aatelia ja näin ollen se on nimitetty myös Etelä-Savon maakuntakalaksi. Järvi-Suomen jaloimpana ja arvostetuimpana ruokakalana pidetty muikku on Saimaan ammattikalastajien tärkein saaliskala. Muikkua pyydetään ympäri Saimaata ja siksi se on myös todellista lähiruokaa. Muikusta on moneksi ruunlaitossa. Muikku maistuu pannulla voissa paistettuna, savustettuna tai uunissa haudutettuna. Muikun mäti, vetää vertoja parhaimmalle kaviaarille. Kutuaika on syksyllä, joten syksy on mätiherkkujen huippusesonkia. Paras valinta muikun ostolle on Suomen sisävesistä pyydetty muikku.
Maukkaita muikkuannoksia tarjoillaan esimerkiksi Pistohiekan ravintolassa, Kaidan kihon lähiruokakokkien valmistamana tai Nestorinrannassa.
Muikun kalastussesonki: tammi-maaliskuu sekä elokuun puolivälistä lokakuun puoleenväliin.
SÄRKI - ei roskakala vaan ilmastonpelastaja
Särki on heti ahvenen ja hauen jälkeen yleisin kalalajimme. ”Syö särkeä, se kasvattaa järkeä” on tunnettu suomalainen sanonta, joka kehottaa ihmisiä hyödyntämään luonnon omia resursseja. Ilmastonmuutoksen myötä rehevöityminen ja liettyminen lisääntyvät järvissämme, mikä tekee särjestä entistä tärkeämmän osan kestävää ruokajärjestelmäämme. Särki on nimittäin paitsi terveellinen ja proteiinipitoinen ravinnonlähde, myös ilmasto- ja ympäristöystävällinen valinta. Särki on maultaan mieto, mutta hyvin valmistettuna se voi olla herkullinen lisä moniin ruokiin. Särkeä voi syödä sellaisenaan, mutta se sopii myös osaksi monipuolisempia aterioita. Esimerkiksi särkikeitto tai särkimureke ovat suosittuja ruokia, joissa särjen maku pääsee oikeuksiinsa.
Voit ostaa särkisäilykkeitä kaupoista ja markkinoilta. Ne ovat kätevä tapa lisätä ruokavalioon lisää proteiinia ja samalla tukea kestävää ruoantuotantoa. Särki on paikallista, kestävästi tuotettua ja terveellistä ruokaa, joka auttaa torjumaan ilmastonmuutosta ja rehevöitymistä. Se on todellinen superfood suoraan kotimaisista järvistämme!
saimaan uhanalaiset kalat
Saimaa Geoparkin kalalajistoon kuuluu mm. äärimmäisen uhanalainen saimaannieriä (Salvelinus alpinus). Laji lisääntyy luonnonoloissa varmuudella vain Kuolimojärvessä. Muita uhanalaisia kaloja ovat vaarantunut vaellusiika (Coregonus lavaretus lavaretus) sekä silmälläpidettävä järvitaimen (Salmo trutta). Järvilohi (Salmo salar m. sebago) on luokiteltu luonnosta hävinneeksi, koska sen kanta on istutusten varassa.
Saimaan nieriä ja lohi ovat jääkauden reliktejä, jotka sopeutuivat elämään makeissa vesissä. Nieriän Saimaan kanta on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi ja on ollut rauhoitettu vuodesta 2014. Kantaa on ylläpidetty laitoskasvatetuilla emokaloilla, ja vuoden 2015 tietojen mukaan saimaannieriä olisi jälleen lisääntynyt luonnollisesti. Järvilohi on Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien nimikkokala, joka on ollut lähes täysin viljelyn ja istutusten varassa kutujokien kahlitsemisen jälkeen.
tutustu kalastuslupiin tutustu wwf:n kalaoppaaseen