GEOFOOD - Retkiruokaa luonnosta löytäen

Suomen luonto on sadunomainen ja kaunis. Tämän kauneuden lisäksi luonnostamme löytyy ruokaa sekä sielulle että keholle. Kehon superruokaa (GEOfoodia) onkin muun muassa marjat ja sienet mitä Suomen metsät ovat pullollaan. Luonnonantimien kerääminen luonnosta on myös hauskaa ja palkitsevaa puuhaa, keräilystä saattaa tulla jopa retkeilyn päätarkoitus. Onnekas tai taitava kulkija saa luonnonantimista mukavaa vaihtelua kuivamuonaan. Retkireitin varrelta saattaa löytyä marjat jälkiruokaan, sienet kastikkeeseen tai yrtit mausteeksi.  Huomioithan kuitenkin, että luonnonsuojelualueilla kasvien poimiminen on kielletty.

Muista kerätä vain sellaisia kasveja, sieniä ja marjoja, jotka tunnistat. Suomessa on noin 100 myrkyllistä kasvia, kymmenkunta marjaa ja 50 sientä ja monilla syötävillä lajeilla on myös myrkyllisiä näköislajeja. Hyvä kasvio ja sienikirja kannattaakin ottaa mukaan retkelle. 

opi tunnistamaan sieniä 

Sienestyskulttuurin juuret ovat Suomessa vuosisatoja vanhat ja vaikka sieniä löytyy runsaasti niitä ei enää kerätä kuten ennen. Suomessa kasvaa tuhansia suursieniä, joista noin parisataa on hyviä ruokasieniä. Satokausi kestää yleensä toukokuulta lokakuulle. Sieniä saa poimia jokaisenoikeuksien nojalla ilman maanomistajan lupaa, mutta luonnonsuojelualueilla saa kuitenkin poimia vain ruokasieniä, ja luonnonpuistoissa, joissa liikkuminen on rajoitettu poluille, sienestäminen on kiellettyä. Muista tutustua retkikohteesi sienestämistä koskeviin rajoituksiin ennen retkeä, jotta voit nauttia luonnosta vastuullisesti.

Sienet ovat ravitsevaa ruokaa, ja niistä voi valmistaa monenlaisia aterioita. On tärkeää muistaa, että osa sienistä on myrkyllisiä ja osa syötäviä. Siksi on tärkeää, ja kannattavaa opetella tunnistamaan ruokasienet myrkyllisistä sienistä. Hyviä ja helposti tunnistettavia ruokasieniä löytyy metsistämme monia, kuten rouskut, tatit, haperot, kantarelli, suppilovahvero, lampaankääpä ja mustatorvisieni. Näitä sieniä voi etsiä Suomen metsistä, erityisesti havupuumetsistä.  Sienien satokausi vaihtelee vuosittain, mutta yleensä se kestää toukokuulta lokakuulle. Jokainen syksy on erilainen ja sienet kasvavat eri tavalla.   

tunnista sienet

sienien KERÄÄMISEN ABC

  • Sienestys on sallittua jokaisenoikeudella.

  • Sienten poimimista on syytä välttää sateisella säällä, sillä märät sienet pilaantuvat nopeasti.
  • Sienet poimitaan irrottaen maasta varovaisesti jalasta kiertämällä, jolloin sieni saadaan kokonaisena talteen ja tunnistaminen jalan tuntomerkeistä on mahdollista.
  • Poimitut sienet eivät säily kauan. Siksi ne on esikäsiteltävä tai valmistettava ruuaksi mieluiten samana päivänä.
  • Poimi syötäväksi vain sieniä, jotka varmasti tunnistat syötäviksi lajeiksi.
  • Älä kerää sieniä tienvarsilta, asutustaajamista, tehtaiden läheltä tai muista mahdollisesti saastuneista paikoista. Sienet keräävät itseensä helposti ympäristömyrkkyjä.
Kuvassa herkkutatti

Herkkutatti on taloudellisesti merkittävin ruokasienemme. Herkkutatti on yleinen koko Suomessa. Se kasvaa tuoreissa metsissä ja niiden reunamilla, haka- ja laidunmailla ja puistonurmikoilla, yleensä kuusen seurassa. Satokausi alkaa tavallisesti heinäkuussa

Kantarelli eli keltavahvero on monen suosikkisieni. Kantarelli kasvaa lähes koko maassa valoisissa koivikoissa ja sekametsissä, joskus jopa kalliojäkäliköissä. Kantarellilla on pitkä satokausi - ensimmäiset sienet ilmestyvät jo kesäkuun lopulla.

Mustatorvisieni

Aromikas mustatorvisieni on helppo tunnistaa, mutta vaikea löytää edellisvuoden karikkeen tai heinän seasta. Sen kasvupaikkoja ovat rehevät metsät ja lehdot, tuoreet tai lehtomaiset kangasmetsät. Paras satoaika on elokuulta lokakuulle.

Marjastajan saaliit elo-syyskuussa

Marjat ovat kuuluneet suomalaisten ruokavalioon kautta aikojen ja ovat olleet tärkeä osa suomalaista kansanperinnettä - ravintona sekä luonnon lääkkeenä. Marjat ovat myös erittäin tärkeä ravinnonlähde monille eläimille.  Marjastus on yksi suomalaisten suosituimmista ja vanhimmista metsien monikäytön muodoista. Marjat ovat toimineet tärkeänä osana suomalaisten ravintoa jo tuhansia vuosia, kun esi-isämme, ensimmäiset metsästäjäkeräilijät saapuivat maahan. Metsämarjat ovat puhtaita, ravinnerikkaita, vitamiinipitoisia – ja täysin ilmaisia. Marjastaminen kuuluu jokaisen luonnossa liikkujan oikeuksiin ja on mitä mainiointa hyötyliikuntaa. 

Yli kaksi kolmasosaa maakunnan metsistä on mustikka- tai puolukkatyypin metsiä. Karuimmat puolukka- ja kanervatyypin kankaat löytyvät Salpausseliltä ja harjualueilta.

Lakan poimintakausi alkaa heinäkuun puolivälissä ja jatkuu elokuun alkuun. Marjat kasvavat sekä avosoilla että puustoisilla soilla. Paras sato saadaan yleensä Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Jos aikoo poimia tuntemattomalta alueelta, voi hankkia ulkoilukarttoja, joihin on merkitty hyvät lakkasuot. 

Mustikan poimintakausi alkaa heinäkuun puolivälissä ja jatkuu syyskuun alkuun. Mustikka on havumetsien kasvi ja yleinen koko Suomessa. Etelä-Suomessa mustikka viihtyy lehtomaisilla, tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla. Mustikka viihtyy paremmin varjoisilla paikoilla kuin suorassa auringossa.

Variksenmarjojen poimintakausi alkaa heinäkuun lopussa ja kestää lumentuloon saakka. Suomessa kasvaa kaksi variksenmarjalajia. Etelänvariksenmarja on yleisempi Etelä-Suomessa, kun taas pohjanvariksenmarjaa esiintyy enemmän Pohjois-Suomessa. Marjat kasvavat pääasiassa mäntykankailla ja rämemättäillä

 

retkeilyn abc - retkivinkkejä 

Vastuullinen retkeilijä suojelee luontoa ja ottaa huomioon kanssaretkeilijät, paikalliset asukkaat ja maanomistajien oikeudet. Saimaa Geoparkin alue tarjoaa loistopuitteet retkeilyyn, ulkoiluun sekä aina aktiviteeteistä ravintopalveluihin. Luonnossa liikkuminen ja metsän herkkujen poimiminen ilman erillistä lupaa on etuoikeus, joten siksi onkin tärkeää, että pidämme huolen ympäristöstämme toimimme jokaisenoikeuksien mukaisesti. 

Lisäksi Saimaa Geoparkin alueella on monia upeita reittejä ja polkuja, jotka sopivat erinomaisesti niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin retkeilijöille. Voit nauttia luonnon rauhasta ja kauniista maisemista, jotka tarjoavat unohtumattomia elämyksiä ympäri vuoden. Alueella on myös useita paikallisia ravintoloita, joissa voit nauttia herkullisista, paikallisista raaka-aineista valmistetuista aterioista. Tämä tekee retkestäsi kokonaisvaltaisen elämyksen, jossa yhdistyvät luonto, kulttuuri ja hyvä ruoka.

 

Kuvat: Mikko Ikävalko