mikä on geopark?
Geopark on yhtenäinen maantieteellinen alue, joka sisältää kansainvälisesti merkittäviä geologisia kohteita. Geopark kertoo maiseman syntytarinaa ja nostaa esille alueen kohteita sekä paikallisia tuotteita ja palveluita. Alueen luonnon ja kulttuuriperinnön vaaliminen, paikallisidentiteetin vahvistaminen sekä kestävän kehityksen mukaisen elinkeinotoiminnan edistäminen ovat geopuistojen keskeisiä tavoitteita. Geopark-alueen geokohteet ovat geologisesti mielenkiintoisia ja usein myös arkeologisesti, ekologisesti, historiallisesti ja/tai kulttuurisesti tärkeitä. Alueella voi nähdä muinaisia kalliomaalauksia, historiallisia kaivosalueita ja monimuotoisia ekosysteemejä, jotka kertovat alueen pitkästä ja rikkaasta historiasta.
Matkailun nouseva trendi
Geologia on luontomatkailun nouseva trendi. Geoparkit ovat kansainvälisesti erittäin suosittuja matkailun toimintamalleja, joiden tavoitteena on alueiden kestävä taloudellinen kehittäminen luontomatkailun avulla. Matkailullisen vetovoiman näkökulmasta UNESCO Global Geoparkit ovat rinnastettavissa kansallispuistoihin ja UNESCOn maailmanperintökohteisiin. UNESCO Global Geopark status ei tuo alueelle uusia suojelumääräyksiä. Geologiset sisällöt mahdollistavat myös alueen yrityksille uutta liiketoimintaa. UNESCO Global Geopark -status kertoo matkailijoille laadukkaista paikallistuotteista eri puolilla maailmaa.
Geopark edistää myös kestävää luontomatkailua ja siihen liittyvää elinkeinotoimintaa. Geopark kokoaa ja tuottaa tietoa alueen kohteista sekä nostaa esille paikallisia tuotteita ja palveluita. Tärkeää on myös luonnon ja kulttuuriperinnön vaaliminen, paikallisidentiteetin vahvistaminen sekä kestävän kehityksen kasvatus. Geopark järjestää opastettuja retkiä, työpajoja ja tapahtumia, jotka lisäävät tietoisuutta alueen ainutlaatuisista geologisista piirteistä ja kulttuuriperinnöstä.
Saimaa Geoparkin tehtävä
Saimaa Geopark ry:n tavoitteena on kehittää luontomatkailua Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien alueella. 65 geokohdetta muodostavat eteläisen Saimaan alueella mielenkiintoisen ja vetovoimaisen matkailuympäristön, joka mahdollistaa uudenlaisen monipuolisen tuotteistuksen erilaisille matkailun ja vapaa-ajan kohderyhmille.
Saimaa UNESCO Global Geoparkin keskeisimpiä tehtäviä ovat:
- Saimaa Geopark -alueen ainutlaatuisen geologian, luonnnon sekä kulttuurin vaaliminen.
- Alueen esiin tuominen paikallisesti, kansallisesti sekä kansainvälisesti.
- Kestävän kehityksen edistäminen.
- Saimaa Geopark brändin kasvattaminen.
- Vahvistaa alueen asukkaiden kotiseudun tuntemusta, arvostusta, identiteettiä sekä elinvoimaa.
GEOPARK-VERKOSTOT
Geopark on kansainvälistä yhteistyötä
Jokainen UNESCO Global Geopark on osa kansainvälistä Geopark-verkostoa. Verkoston kautta geopark-alueen geologinen perintö ja paikalliset palvelut saavat kansainvälisen näkyvyyden. Uudet kehittämisideat leviävät verkoston kautta ja kansainvälinen toiminta vaikkapa yhteisissä hankkeissa on mahdollista.
Geopark tukee alueen matkailua, yritystoimintaa, kansainvälisyyttä, opetusta ja tutkimusta korostamalla geologisia ja kulttuurisia erityispiirteitä ja huolehtimalla kestävästä toimintatavasta ympäristön säilymiseksi
UNESCO Global Geopark -statuksen hakeminen
UNESCO Global Geopark -statusta haetaan UNESCOlta, joka päättää vuosittain uuden alueen hyväksymisestä geoparkiksi. Saimaa Geopark sai statuksen keväällä 2021. YK:n kasvatus-, tiede ja kulttuurijärjestö UNESCO myöntää statuksen kansainvälisesti arvokkaille alueille. Status on tunnustus siitä, että kohteet täyttävät kansainväliset kriteerit. Status myönnetään aina neljäksi vuodeksi kerrallaan ja mikäli Geopark ei ole noudattanut laadittua kehittämissuunnitelmaa, voi Geopark menettää myönnetyn statuksen. Toiminnan laatu yritetään tällä tavalla pitää korkeana.
Maailman Geopark-verkosto (GGN)
Global Geoparks Network (GGN) on vuonna 2004 perustettu maailmanlaajuinen yhteistyöorganisaatio. Yli 300 Geopark-ammattilaista osallistuu aktiivisesti verkoston toimintaan. GGN työskentelee UNESCO Geoparkien kehittämiseksi ja tukee erityisesti kehitysmaiden Geoparkien perustamista Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. UNESCO Global Geoparkeihin kuuluu 213 kohdetta 48 maasta. Suomesta UGGp-statuksen ovat saaneet Saimaa Geopark, Rokua Geopark, Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark, Salpausselkä Geopark sekä Kraatterijärvi Geopark.
Geopark-alueverkostot
Maailmassa on useita virallisia Geopark-alueverkostoja, jotka edistävät geologisten kohteiden suojelua, koulutusta ja kestävää kehitystä:
- Euroopan Geopark-verkosto (EGN)
- Asia Pacific Geoparks Network (APGN)
- Latin American and Caribbean Geopark Network (LACGN)
- African UNESCO Global Geoparks Network (AUGGN)
Euroopan Geopark-verkosto (EGN)
Geopark-toiminta alkoi Euroopasta neljän alueen yhteisenä projektina. Euroopan Geopark-verkosto EGN perustettiin vuonna 2000. Verkoston päätavoite on auttaa sen jäseniä luomaan kestävää alueellista kehitystä alueiden geologista perintöä hyödyntävän geoturismin avulla. Euroopan geoparkit kuuluvat myös maailmanlaajuisen Global Geoparks yhteistyöverkostoon. Tämäkin verkosto toimii UNESCOn alaisuudessa. Eurooppalaiset UNESCO Global Geoparkit nimeävät kaksi edustajaa EGN-koordinaatiokomiteaan virallisiksi edustajiksi. Komitea kokoontuu kaksi kertaa vuodessa päättämään asioista ja verkostoitumaan muiden geoparkien kanssa. EGN (European Geoparks Network) järjestää joka toinen vuosi Geopark-konferenssin, vuorovuosina UNESCO Global Geoparks -verkoston kanssa.
Geoparks Finland Network
Suomessa on yhteensä 5 Geoparkia: Saimaa, Rokua, Lauhanvuori-Hämeenkangas, Salpausselkä sekä Kraatterijärvi. Suomen Geoparkit muodostavat Geoparks Finland -verkoston, joka yhdessä kehittää mm. Geoparkien näkyvyyttä, geomatkailua ja valtakunnallista yhteistyötä. Tämä verkosto pyrkii myös edistämään paikallista kulttuuria ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, tuoden sille alueiden ainutlaatuisia geologisia piirteitä ja matkailukohteita.
Suomen Geopark-toimikunta
Suomen kansallinen Geopark-toimikunta on perustettu maaliskuussa 2013 UNESCOn suositusten mukaisesti. Toimikunta antaa ohjausta ja tukea suomalaisille Geopark-statusta hakeville alueille, toimii hakuprosesseissa asiantuntijana Suomen UNESCO-toimikunnalle ja edistää tiedonvälitystä suomalaisten Geoparkien, niiden sidosryhmien ja kansainvälisten verkostojen välillä. Lisäksi toimikunta valitsee vuosittain edustajan Kansainvälisen Geopark-verkoston neuvoa-antavaan komiteaan. Toimikunnan muodostavat suomalaisten UNESCO Global Geoparkien edustajat sekä Ympäristöministeriön, Geologian tutkimuskeskuksen, Metsähallituksen, Business Finlandin ja Suomalaisen tiedeakatemian edustajat. Kokouksiin voi osallistua tarkkailijana myös Suomen UNESCO-toimikunnan edustaja. Toimikunnan työskentelystä voi kysyä lisätietoja suomalaisten UNESCO Global Geopark -alueiden toiminnanjohtajilta tai Suomen UNESCO-toimikunnalta.
Suomen Geopark-toimikunnan jäsenet vuonna 2024 ovat
- Ilona Latsa, Ympäristöministeriö
- Jari Nenonen, Geologian tutkimuskeskus
- Tom Selänniemi, Visit Finland
- Matti Tapaninen, Metsähallitus Luontopalvelut
- Mikko Kiuttu, Rokua UNESCO Global Geopark
- Terttu Hermansson, Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geopark (puheenjohtaja)
- Mikko Ikävalko, Saimaa UNESCO Global Geopark
- Kati Komulainen, Salpausselkä UNESCO Global Geopark
- Maria Ahvenniemi, Kraatterijärvi UNESCO Global Geopark
SUOMEN MUUT GEOPARKIT
ROKUA UNESCO GLOBAL GEOPARK
Suomen ensimmäinen UNESCO Global Geopark, Rokua, sai Geopark-statuksen vuonna 2010. Geoparkin teemana toimii jääkauden jäljet. Rokua Geopark koostuu kolmesta maisema-alueesta: Oulujokilaaksosta, Oulujärvestä sekä Rokuan harju- ja dyynialueesta.
Rokua Geopark tarjoaa ainutlaatuisia luontoelämyksiä ja monipuolisia palveluja ympäri vuoden! Oulujokilaakson, Rokuan ja Oulujärven maisema-alueista muodostuva Rokua Geopark on kiehtova kokonaisuus, jossa elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen toiminnan vuorovaikutussuhteet muodostavat arvokkaan, läpi vuosituhansien jatkuneen kertomuksen.
Jääkauden perintö ja alueen kehityshistoria näkyy Rokua Geoparkin luonnossa esimerkiksi korkeina dyyneinä, syvinä suppina, laajoina suoalueina, upeina hiekkarantoina sekä valkean jäkälän peitossa olevina kangasmetsinä.
SALPAUSSELKÄ UNESCO GLOBAL GEOPARK
Salpausselkä Geopark sai UNESCO Global Geopark -statuksen 13.4.2022. Salpausselkä Geopark ulottuu kuuden kunnan alueelle, joita ovat: Lahti, Hollola, Heinola, Asikkala, Sysmä ja Padasjoki. Salpausselkä Geoparkin ydinalue on Lahden kohdalla Salpausselissä oleva mutka, jonka alueelle ovat syntyneet reunamuodostuman näyttävimmät osat.
Salpausselkä Geoparkin teemana on jääkauden loppuvaiheessa syntynyt Salpausselkä-muodostuma, joka on maailman kuuluisin jääkauden reunamuodostuma. Mittasuhteiltaan valtava muodostuma syntyi viime jääkauden loppuvaiheen kylmän Dryas-vaiheen aikana, jolloin mannerjäätikön perääntyminen pysähtyi ja sen eteen kasautui valtava määrä maa-ainesta.
LAUHANVUORI-HÄMEENKANGAS UNESCO GLOBAL GEOPARK
Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geopark sijaitsee Suomenselän eteläosassa kolmen maakunnan rajaseuduilla. Geopark-alue yhdistää eteläpohjalaisen Kauhajoen, Isojoen ja Karijoen, satakuntalaisen Kankaanpään, Karvian, Jämijärven ja Siikaisen sekä pirkanmaalaisen Parkanon ja Kihniön yhtenäiseksi luontomatkailualueeksi.
Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin tarina kertoo, kuinka alueella lähes kaksi miljardia vuotta sitten poimuttunut vuoristo on aikojen saatossa kulunut ja maisema muuttunut nykyiseksi, laakeaksi suomaaksi. Muistoja muinaisen vuoriston noususta ja tuhosta on kirjoitettu alueen kiviin, kallioihin ja maaperään. Alueelta löytyy eteläisen Suomen oloissa harvinaisen laajoja luonnontilaisia suoalueita. Erilaiset suot ja niihin liittyvä kulttuurihistoria ovat tärkeä osa Geoparkin tarinaa.
KRAATTERIJÄRVI UNESCO GLOBAL GEOPARK
Kraatterijärvi UNESCO Global Geoparkin teemana on muinaisen meteoriittitärmäyksen synnyttämä painanne, johon on syntynyt järvi. 72 miljoonaa vuotta sitten avaruudesta maahan syöksynyt jättimäinen meteoriitti synnytti Etelä-Pohjanmaalle kraatterin, jonka halkaisija oli 25 kilometriä. Iskeytyessään maahan meteoriitti aiheutti valtavaa tuhoa koko Etelä-Suomen alueella. Törmäyksen energiamäärä sulatti alueen kallioperän ja synnytti uusia kiviä, kohotti järveä kiertävän reunavallin ja muutti maisemaa peruuttamattomasti. Nyt muinaisen törmäyksen synnyttämässä painanteessa on Euroopan suurin kraatterijärvi.
Kraatterijärvi Geopark koostuu Etelä-Pohjanmaan järviseudun kunnista: Lappajärvi, Vimpeli, Alajärvi, Evijärvi, Soini ja Ähtäri.
