GEOLOGINEN LUONNONPERINTÖ SUOMALAISESSA MAISEMATAITEESSA
Geologinen luonnonperintö Suomalaisessa maisemataiteessa -artikkeli
Geologinen luonnonperintö Suomalaisessa maisemataiteessa -artikkeli
Artikkelin kirjoittaja Kaisa-Maria Remes (FM) on geologi ja kiinnostunut geologian lisäksi kulttuuriperinnöstä. Tässä artikkelissa yhdistyvät nämä kaksi kiinnostuksen kohdetta ja siinä tuodaan esille huomioita siitä, kuinka katsella maisemamaalauksia geologisesta näkökulmasta.
Puumalan taidepolku
Puumalan taidepolku
Puumalan taidepolku yhdistää taidetta ja geologiaa Norppapolun maisemissa! Polun varrella on kahdeksan rastipistettä, joiden kautta maisemamaalausten geologiset salaisuudet paljastuvat.
Alvar Aalto
Alvar Aalto
Alvar Aalto oli yksi parhaiten kansainvälisesti tunnettu suomalainen arkkitehti ja suunnittelija. Hänen työnsä tunnetaan laajalti niin arkkitehtuurista, huonekalujen, tekstiilien ja lasiesineiden suunnitteluista kuin myös muotoilusta ja taiteesta.
Aalto suunnitteli useita taloja Imatralla sekä sai tehtäväkseen yleismaisemakaavan luomisen kaupungille. Alueen tunnetuin Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista on näyttävä Kolmen Ristin Kirkko (ent. Vuoksenniskan Kirkko), mikä sijaitsee Vuoksenniskalla. Kirkko on rakennettu muinaisen jäätikön reunaan kerrostuneen suiston ulkoreunalle ja se valmistui 1957. Kirkko on myös yksi Saimaa Geoparkin kulttuuri- ja luontokohteista. Vierailijoita kirkossa käy n. 3000 vuodessa ja sen opastetut kierrokset ovat erittäin suosittuja.
Imatran kaupunki kuuluu Alvar Aalto kaupunkiverkostoon ja Kolmen Ristin Kirkko on yksi Alvar Aalto matkailureitin kohteista. Kuvassa Kolmen Ristin Kirkko ulkoa ja sisältä. Kuvat:imatra.kuvat.fi.
Lue lisää Alvar Aalto -säätiön nettisivuilta
Lue lisää luonto- ja kulttuurikohteesta Kolmen Ristin Kirkko
Lue lisää Alvar Aallosta Imatran kaupungin nettisivuilta
Tervahöyry Ahto
Tervahöyry Ahto
Tervahöyry Ahto oli rakennettu Sulkavan Partalansaaren Niittulahdessa vuonna 1910. Tervahöyry valmistettiin puusta ja mukana on ollut luonnonvääriä puita, johtuen laivan muodosta.Laivan pituus on ollut 30,6 m ja leveys 6,9 m. Alus täytti maksimimitat sen aikaiseen Saimaan kanavan liikenteeseen. Ahto liikennöi sisävesillä ja sillä vietiin halkoja Pietariin ja Helsinkiin. Paluulastina tuotiin tavaraa Sulkavan kauppoihin ja muille ostajille.
Ahto purettiin viisikymmentäluvun vaihteessa ajamalla laiva vauhdilla matalaan rantaan. Jäänteet ovat edelleen Sikolahden pohjassa. Laivan potkuri on nostettu syksyllä 2009 ylös ja se on kunnostuksen jälkeen kunnanviraston aulan näyttelyssä nähtävissä. Potkuri lojui järven pohjassa 60 vuotta.
Sulkavan kunnanviraston aulassa on pienoisnäyttely Saimaalla liikennöinneistä terva- ym. höyrylaivoista. Näyttelyssä on nähtävissä kuvia ja erilaista sen ajan laivoihin kuulunutta esineistöä.Ahto tervahöyrystä on valmistettu pienoismalli, joka myös on näyttelyssä. Pienoismallin mittasuhde on 1/40. Malliin on käytetty sulkavalaista koivua lastina (pienoishalkoja) ja niitä on kannella noin 4000 kpl. Myös ruuma on täynnä halkoja. Luonnollisesti alus on tervattu kuten tervahöyryn kuuluukin. Pienoismallin tekijä on sulkavalainen Marko Torvinen ja sen tekemiseen kului päivälleen kuusi kuukautta.
Ahto tervahöyryn potkuri. Kuva: Sulkavan kunta
Ahto tervahöyryn pienoismalli ja näyttelyn esineistöä. Kuvat: Sulkavan kunta.
Ruutuvaippa
Ruutuvaippa - historiateitoa Ruokolahti -seuran myymästä Saimaa Geopark tuotteesta
Kirjava ku tikka, leveä ku lehmännahka, sanonta Sakkolasta
Ruutuvaippa on toimikkainen, musta-valkea ja paksuksi vanutettu katevaippa, joka on ominainen savo-karjalaiselle alueelle. Laajalla alueella Savo-Karjalassa asuttiin 1800-luvun lopulle asti savupirteissä ja nukuttiin penkeillä ja lattialla. Tarvittiin lämmin peite, joka pystyttiin itse valmistamaan. Sellainen oli itäsuomalainen, saran tapaan vanutettu vaippa, joka oli täysruutuinen, tasaruutuinen ja sidokseltaan toimikas. Se oli valmistettu luonnon väreillä, mustalla valkoisella ja harmaalla. Jossain saatettiin käyttää myös punaista väriä. Teksti: Airi Ruokonen, Lähde: Toini-Inkeri Kaukonen, Itse tuon sanoiksi virkki III
Kesäisin ruutuvaipan voi ostaa Ruokolahden museolta, Eukonpuodista. Ruokolahden ruutuvaipan voi ostaa myös ympäri vuoden. Puh: +358 50 322 2568, eukonpuoti@gmail.com Rasilantie 57, 56100 Ruokolahti.
