Brahelinnan rauniot

Brahelinna oli Ristiinassa nykyisen Mikkelin alueella sijainnut linnakartano. Brahelinnan rakennutti vuonna 1600 Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe.  Brahelinnan 1646 alkaneet rakennustyöt jatkuivat 1660-luvun lopulle. Keskeneräiseksi jäänyt päärakennus oli pohjakaavaltaan noin 20 m x 9 m suorakaide, jota ympäröi kivistä ladottu, kolmisen metriä korkea muuri. Rakennuksen alakerta oli tehty tiilistä ja yläkerta puusta, ja rakennuksessa oli myös pieni kellari. Muuria kiersi puinen seisontakoroke. Pääportti oli muurin kaakkoisella sivustalla. 

Kun jaetut läänitykset palautettiin reduktion myötä kruunulle, tuli Brahelinnasta Savon Jalkaväkirykmentin komentajan virkatalo. Suuren Pohjan sodan jälkeen rakennus jäi rappiolle, ja siitä otettiin rakennusaineita virkatalona vuodesta 1739 lähtien toiminutta Uutta Brahelinnaa varten. Tämä uudempi rakennus tunnetaan nykyisin Sotakouluna.

Linnan länsipuolella on myös kaivo ja everstiluutnantti J.Z. Dunckerin muistomerkki.

Alueen geologiaa 

Rauniot sijaitsevat kiillegneissimäellä, joka oli mannerjäätikön alta vapautuessaan n. 11 400 vuotta sitten pieni kallioluoto muinaisen Itämeren eli Yoldiameren ulapalla. Kiillegneissikallioperä on näkyvissä useina jäätikön uurteisiksi hiomina silokallioina. Sellaiselle on pystytetty myös J.Z.Dunckerin (1774-1809) muistomerkki. Duncker oli Ruotsin armeijan everstiluutnantti ja syntyjään Ristiinasta.

Kuva: Kärki Pekka 1988, Museovirasto 

Lähde: visitmikkeli