Kyläniemen reunamuodostuma

Kyläniemi on noin 14 km pitkä osa Toisen Salpausselän reunamuodostumaa, joka muodostui 11 800-11 600 vuotta sitten. Kyläniemi koostuu leveistä, jäätikön reunan eteen kerrostuneista hiekka- ja soravaltaisista deltoista eli suistoista sekä kapeammista ja kivisemmistä reunamoreeniselänteistä. Alueella on myös edustavia rantamuodostumia Baltian jääjärven, Saimaan jääjärven sekä Suursaimaan ajoilta. Lisäksi Kyläniemen hiekkaisilla rinteillä kasvaa nykyisin harvinaisia arokasveja, jotka saapuivat alueelle ensimmäisinä lajeina jääkauden jälkeen.

Kyläniemen geologiaa

Jään sulamisen jälkeen paljastuneessa maastossa reunamuodostumat ja harjut muodostivat tärkeän leviämisreitin monille kasveille ja eläimille. Kangasvuokko ja hietaneilikka olivat ensimmäisiä maan valloittajia jääkauden jälkeen. Nämä rauhoitetut lajit kuuluvat edelleen Toisen Salpausselän kasvillisuuteen.

Kyläniemen lossirannassa on Geopark-opaste, joka kertoo alueen geologiasta. Kyläniemen kärki, Rastinniemi on myös Saimaa Geoparkin kohde. Puumalantien ja Utulantien risteyksestä on matkaa Kyläniemen lossille noin 19 km. Matkan varrella Utulan kylässä on pieni kauppa ja kahvila. Lossilta Rastinniementien risteykseen on noin 11 km. Jos ajaa Kyläniementietä loppuun asti päätyy Kyläniemen kalasatamaan. Kyläniemen katkaiseva Kutveleen kanava on yksi kenraali Suvorovin 1700-luvun lopulla rakennuttamista kanavista.

Kuva: goSaimaa