KESTÄVÄN MATKAILUN PERIAATTEET
Yhtenä Saimaa Geoparkin keskeisistä tehtävistä on vaalia alueen ainutlaatuista geologiaa, luontoa ja kulttuuria. Myös kansainvälisen geopark-verkoston tehtävänä on kestävän matkailun edistäminen. Verkoston jäsenyyttä hakenut ja sen saanut Saimaa Geopark, kuten kaikki Unesco Global Geoparkit, on sitoutunut huolehtimaan, että matkailua kehitetään sen alueella kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Maailman matkailujärjestön mukaan kestävä matkailu on ”Matkailua, jossa otetaan täysimääräisesti huomioon sen nykyiset ja tulevat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset, jotka käsittelevät vierailijoiden, teollisuuden, ympäristön ja isäntäyhteisöjen tarpeita”. Kestävän matkailun kehittäminen kytkeytyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Sitoudumme noudattamaan Visit Finlandin asettamia kestävän matkailun periaatteita
VASTUULLISUUS
Vastuullisen matkailun käsite pohjautuu samoihin periaatteisiin kuin kestävä matkailu. Kestävä matkailu voidaan kuitenkin määritellä tavoitteeksi ja vastuullinen matkailu puolestaan käytännöiksi, joiden kautta tavoitteeseen päästään.*
Vastuullinen matkailija voi vaikuttaa valinnoillaan. Hän tutustuu kohteeseen ja vaihtoehtoihin jo tehdessään valintoja ennen matkaa. Vastuulliset palveluntarjoajat voivat helpottaa matkailijan valintoja tarjoamalla tietoa ja opastusta.
Matkailutoiminnan seurauksia voidaan tarkastella sosiaalisesta, kulttuurisesta, taloudellisesta, ekologisesta ja poliittisesta näkökulmasta. Sosiaalisesti vastuullisen matkailun hyödyt jakautuvat mahdollisimman tasaisesti ja sen haitalliset vaikutukset paikallisten elämään ovat mahdollisimman pienet. Kulttuurinen vastuullisuus tarkoittaa paikallisen kulttuurin ja paikallisten asukkaiden arvojen kunnioittamista sekä kulttuuriperinnön monimuotoisuuden edistämistä. Taloudellinen vastuullisuustarkoittaa matkailutoiminnan kannattavuutta sekä työpaikkojen ja tulojen tuomista alueelle haittaamatta muita elinkeinoja. Ekologisesti vastuullisessa toiminnassa haitallisia ympäristövaikutuksia vähennetään ja toimitaan luonnon kantokyvyn rajoissa. Kun matkailuun liittyvä päätöksenteko on poliittisesti vastuullista, myös vähemmän valtaa omaavat sidosryhmät tulevat huomioiduiksi matkailuun liittyvissä asioissa.*
Anna Tiippana selvitti opinnäytetyössään Saimaa Geoparkin alueella toimivien matkailuyrittäjien näkemyksiä vastuullisesta matkailusta ja tulosten perusteella suurin osa yrittäjistä halusi panostaa omassa liiketoiminnassaan vastuulliseen toimintaan jatkossa enemmän. Viestittäessä vastuullisuudesta haluttiin lisätä konkretiaa ja korostaa yrityksen arvoja. Palveluista haluttaisiin saada mahdollisimman vähän kuluttavia sekä asiakkaan viipymää pidentää. Myös uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä mahdollisuuksien mukaan pidettiin tärkeänä.
Alueen matkailun kehittämisen näkökulmasta Saimaa Geoparkin tavoitteena on profiloitua vastuullisen matkailun osaajana ja eri toimijoiden kokoajana. Saimaa Geopark haluaa omalta osaltaan edistää matkailun vastuullisuutta lisäämällä tietoisuutta siitä koko alueen yrittäjille Kohti Vastuullista Matkailua -hankkeen avulla.
KIERTOTALOUS
Kiertotaloudessa kulutus perustuu uusien tavaroiden tuottamisen ja tavaroiden omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Materiaaleja ei hukata, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Kiertotalous siis tarkoittaa, että tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän jätettä. Tehokas kiertotalous on välttämätöntä rajallisten luonnonvarojemme suojelun ja kestävän tulevaisuuden edistämiseksi.
Saimaa Geoparkin alueella on mahdollista esimerkiksi liikkua ja retkeillä vähäpäästöisesti, ostaa elämyksellisiä aineettomia palveluja ja vuokrata välineitä. Saimaa Geoparkissa myös kannustetaan ja opastetaan roskattomaan retkeilyyn. Alueen toimijat kuten Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö, Saimaan virkistysalue yhdistys ja Pidä Saaristo Siistinä ry ylläpitävät ja huoltavat retkikohteiden ja -satamien käymälöitä ja jätehuoltoa. Niiden ansiosta veneilijät ja retkeilijät voivat nauttia puhtaasta järviluonnosta kestävästi ja ympäristöä kunnioittaen.
SAIMAA GEOPARKIN LAADUN KEHITTÄMISEN JA KESTÄVÄN MATKAILUN TOIMENPIDE-SUUNNITELMA
Geologiaan pohjautuvassa matkailussa kestävyyden huomioiminen on peruslähtökohta, sillä sitä toteutetaan alueilla, jotka ovat herkkiä ja joiden matkailijaryhmät odottavat matkailupalveluja toteutettavan vastuullisesti.
Saimaa Geoparkin alueella on myös paljon toimijoita ja sidosryhmiä kuten yrityksiä, yhdistyksiä ja julkisia toimijoita kuten kuntia. Kaikilla näillä toimijoilla on oma roolinsa alueen laadun, turvallisuuden ja kestävyyden edistämisessä. Moni geokohde sijaitsee alueilla, joilla ei ole päivittäistä valvontaa ja hoitoa. Nämä asiat aiheuttavat omat haasteensa alueen toiminnan suunnitelmalliselle kehittämiselle.
SAIMAA GEOPARKIN ALUEEN KOHTEILLE LUOTIIN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA
Suunnitelman neljä päätavoitetta oli selvittää: Mitä palveluja alueella on ja miten niitä voi kehittää, miten kävijämääriä voidaan ohjailla niin, ettei luonto, kasvit, eliöt ja geologiset ilmiöt vaarannu, millä tavoin geologia ja kulttuuri- sekä luonnonperintö voidaan yhdistää toisiinsa sekä ilmastonmuutoksen huomioiminen alueen kehittämisessä. Suunnitelmassa tuodaan esiin alueen hoidon ja käytön tavoitteet sekä esitetään toimenpide, – ja kehittämisehdotuksia tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tulevaisuudessa alueen käyttäjämäärät tulevat todennäköisesti kasvamaan ja sitä kautta on tarvetta erilaisilla toimenpiteillä varmistaa alueen luontoarvojen säilyminen ja kohteiden matkailullisen vetovoiman kasvattaminen. Kriittisiä seikkoja ovat varsinkin saavutettavuus ja opastetut reitit. Hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu Saimaa Geoparkin omista lähtökohdista ja tarpeista. Suunnitelman toivotaan nostavan lisäksi esille alueen jatkokehitystarpeita esimerkiksi joukkoliikenteen kehittämisen ja yritysten palvelutarjonnan osalta.
YMPÄRISTÖNSUOJELU JA ILMASTONMUUTOS
Saimaan alueen kunnat ja maakunnat ovat sitoutuneet suojelemaan Saimaata ja pitämään sen puhtaana. Alueen kunnat allekirjoittivat tätä koskevan Peruskirjan 5.6.2019 Mikkelissä. Mikkeliin on rakenteilla MBR-tekniikalla toimiva uusi jätevedenpuhdistamo, joka on valmistuessaan Euroopan ja samalla maailman moderneimpia jätevedenkäsittelylaitoksia. Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet puhdistetaankin Saimaa Geoparkin alueella jo nyt tehokkaasti. Myös maa- ja metsätalouden päästöjä torjutaan mm. suojavyöhykkein.
Ilmaston lämpenemisen myötä järvien jääpeiteaika lyhenee ja jäänpaksuus ohenee. Sadan vuoden aikana keskimääräinen jään paksuus on ohentunut 25 senttiä Lappeenrannan Lauritsalassa, lisäksi Saimaan jäätyminen on myöhentynyt ja jäänlähtö aikaistunut. Vähälumisilta tai lumettomilta pelloilta ja metsistä huuhtoutuu talvisateiden mukana talviaikaan aikaisempaa enemmän ravinteita vesistöihin, mikä rehevöitymisen myötä voi heikentää paikoin vesien tilaa. Muutoksia vesien tilassa onkin havaittu koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös saimaannorppakantoihin, sillä naaras synnyttää yhden poikasen helmi-maaliskuussa lumikinokseen kaivettuun pesään, joka tarjoaa vastasyntyneelle suojaa. Viime vuosina on vähäisen lumipeitteen vuoksi jouduttu kolaamaan lumikinoksia norpille pesimäpaikoiksi.
Natura 2000
Alueen luontoa ja erityisesti saimaannorppaa on suojeltu Saimaa Geoparkin alueella perustamalla alueelle luonnonsuojelualueita. Vesistö- ja saaristoalueet kuuluvat myös Euroopan Unionin Natura 2000 luonnonsuojelualueverkostoon.
Saimaan alue on osa Fennoskandian Vihreää Vyöhykettä, joka ulottuu Jäämereltä Itämerelle seuraillen Suomen ja Venäjän rajaa molemmin puolin. Fennoskandian vihreä vyöhyke puolestaan on osa koko Euroopan poikki kulkevaa Euroopan vihreää vyöhykettä. Saimaan alueella Fennoskandian Vihreällä Vyöhykkeellä korostuvat erityisesti vesistöt eli ”sininen vyöhyke” ja luontomatkailu. Vihreä vyöhyke on Euroopan tärkeimpiä ekologisia käytäviä, joka mm. auttaa lajeja sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Fennoskandian vihreän vyöhykkeen yhteistyön tavoitteet ovat samat kuin Saimaa Geoparkin eli luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, alueiden elinkeinojen kehittäminen kestävästi perustuen alueen ainutlaatuiseen luontoon, geologiseen monimuotoisuuteen sekä kulttuuriperintöön ja ympäristötietoisuuden lisäämiseen.
Tustu Suomen Natura 2000 -alueisiin Ympäristöhallinnon verkkopalvelussa.
